Would you like to

Haluaisitko tulla kanssani romuromantiikkakierrokselle? Ihailla rosoisuutta, hiplata vanhoja heloja, huikaistua valikoimasta, huokailla ihastuksesta.

Voisimme kävellä pitkin aurinkoisia katuja, katsella kauniita julkisivuja. Piipahtaa pienissä putiikeissa, istua alas viinilasilliselle.

Illan tullen saattaisimme päätyä vaikka pikku-Italiaan. Ilta olisi vielä lämmin ja leppeä. Ihmisiä paljon liikkeellä, puheensorinaa, kultaista valoa loistamassa ravintoloiden ikkunoista.

Kulkisimme pienen delin kautta käytävän perällä olevaan pastaravintolaan. Lisää viiniä, lautaselle raviolia, päivän aikana nähtyjen aarteiden kertausta ja huokailua.

Tällä kertaa seuranani olivat mies ja lapset, mutta ah, niin mielelläni jakaisin tämän mukavassa naisseurassa!

(lisäys: taidan muuten palata hakemaan yhden noista kolmoskuvan peileistä, arvaatteko minkä?)

Piles of books

The twins' daycare is closed this week. No need to say I have my hands full, as if the unpacking of the boxes wasn't enough.

We have boxes and boxes of books to unravel. Of course this turns into a reading session, rather than unpacking. This book on Irish villages was a nice little surprise in the piles, among others.

My latest antique find. It has turned into my most favorite piece of furniture of all time. I love love love that carving on the front of the drawer, and of course the dovetail joints. The table is about 100 years old.

Antiikkia

Kun eilen puhuin siitä miten olemme menossa modernimpaan suuntaan kodissa, niin nyt pitää tietenkin esitellä sitä toista puolta. Koska mitenkään yksioikoisia emme tietenkään ole.

Olen jo jonkin aikaa haikaillut sen täydellisen työtuolin perään. Sen, joka sopisi yhteen ison meksikolaisen pöytäni kanssa. Joka olisi tarpeeksi korkea. Jossa olisi jotain patinaa, mutta olisi kuitenkin mukava istua.

No sieltähän se löytyi! Solana Beachin antiikkiliikkeestä. Tuo muotoiltu istuinosa on aivan ihana. Tämä 1900-luvun alussa tehty pankkivirkailijan tuoli natisee eikä ole kovinkaan suora. Mutta se on aivan täydellinen (vaikka joku onkin jossain vaiheessa lisännyt nuo rumat muovirullat).

Oceansidesta löytyivät taas nämä tosi pehmeäksi kuluneet astiapyyhkeet. Näitä oli seitsemän sarja, yksi jokaiselle viikonpäivälle. Maanantaina tyttö ripustaa pyykkejä narulle, tiistaina silittää, keskiviikkona kulkee korin kanssa ostoksille, torstaina kastelee kukkia, lauantaina kantaa uunista otettua piirakkaa ja sunnuntaina on kävelyllä sateenvarjoineen.

Hyvää perjantaita! Älkää huhkiko enää vaan nauttikaa viikonlopusta!