Mies nukkuu vielä lauantaiaamuna kun me livahdamme lasten kanssa ulos, hakemaan leipomosta aamiaista.
Leppäkertut kulkevat mukana, ja niitä kerätään matkan varrelta lisää.
Aamu on suloisen lämmin. Kävellään rauhassa ja tutkitaan nurkkia ja taloja, ei mihinkään kiirettä.
Oh mikä suloisuus on piilossa puiden takana! Kurkataan lähemmin. Tämä vaaleanpunainen unelma on sekin pieni majatalo, mutta nyt näköjään suljettu. Oi, olisikohan se myytävänä?
Piirakat ja kaakunpalat haettu, mies tulee vastaan kaupungilla. Hyppäämme kiesirattaiden kyytiin, saamme pienen ajelun maalaismaisemissa.
Heinä on jo paikoitellen tuleentunut kuumassa auringossa. Siinä on upeita kullankeltaisia sävyjä.
p.s. otin muuten talossa vähän toisenlaisen omakuvan joka löytyy sieltä toisesta blogista.
* * * *
On Saturday we snuck out of the house while hubby was still sleeping. We headed to the bakery to pick up breakfast. On the way we wandered here and there, admiring the cute Victorian houses on the way. That gorgeous pink one was a B & B, now closed. I wonder if it is for sale?
Little later we ran into hubby who looked well rested. Time to take a little ride on a horse wagon out in the country. Here and there the grass had already changed to a golden yellow, gorgeous colors.
