Winter day in Estes Park

Estes Park on pieni vuoristokylä Kalliovuorten luonnonpuiston kyljessä. Kesäisin kylä on täynnä kuhinaa: luonnonpuisto vetää patikoijia, päiväturisteja, vuorikiipeilijöitä, ja kylä on lähin ruokailu- ja majoituspaikka.

Talvisin on hiljaisempaa, mutta hyvin viehättävää. Paljon pikkuisia putiikkeja, tarjolla kaikkea kotitehdystä jäätelöstä ja makeisista antiikkeihin, t-paidoista karhuntaljoihin.

Lapset himoitsivat tietysti tuota syömäpuolta. Ostimme suklaakeksejä lapsille ja aikuisille sellaista mantelisuklaata (almond bark), suklaisia paloja joissa oli kokonaisia manteleita.

Minun ehdoton suosikkini kylässä on pikkuinen kauppa jossa myydään paitsi uusia pieniä koriste-esineitä (jotka eivät minua kiinnosta) myös antiikkiesineitä: vanhoja puulaatikoita, matkalaukkuja, keittiövälineitä ynnä muuta. Kaikki on yleensä aika halpaa: nytkin osui silmään kaunis luonnonvalkoinen vanha matkalaukku, kaksitoista dollaria. Piti mennä uudestaan käymään ja hakemaan mutta sinne se vielä jäi.

Tämä lienee hyvin amerikkalainen herkku: candy apple. Omena joka kuorrutetaan kinuskilla tai sokerisiirapilla, sitten kieritetään vielä pähkinöissä tai muussa koristeessa.

Jäin tuijottamaan noita kuparipannuja..

Yksi kauppa joka jäi vielä näkemättä on alla. Kymmeniä erilaisia soittorasioita. Kurkin vain lasin läpi, toiset kiiruhtivat jo autolle.

Jottei nyt liian auvoinen kuva jää tästä päiväkävelystä, niin kerrottakoon että yksi marisi koko ajan huonosti ollutta kintasta, toinen hinkui syliin kannettavaksi ja kolmas kinusi jäätelöä. Hymyt irtosivat vasta kun mies heltyi kantamaan, kuten aina.

Our quick day walk in wintery Estes Park. With three kids, there is invariably something not right and a walk turns into a drag instead. Or a carry.