maanantai 22. kesäkuuta 2009

Loma, loma, loma

Ensimmäinen vuotemme Kaliforniassa on nyt täynnä. Kiitokset kaikille teille jotka olette seuranneet elämäämme täällä.

Olemme pian lähdössä Suomen lomalle. Toivon mukaan saamme unohtaa vähäksi aikaa arkirutiinit ja nauttia sukulaisten ja ystävien hyvästä seurasta. Sekä Suomen kesästä, lämpötilalla ei väliä!

Iloista kesää teille jokaiselle!

Our first year in California is now behind us. I would like to thank all of you who have followed our life here.
We are soon heading to Finland for vacation. I hope we will have a nice break from everyday routines, and enjoy the company of friends and relatives. And of course the Finnish summer, no matter what the temperature will be!
Have a happy summer!

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

All in a day


hei hei sängystä pois aamusta päivä alkaa! aamiainen pöytään, taaskin suklaamuroja, oivoi - pakataan lounaslaukut kolmelle - ai niin, tänään vesileikkiä tarhassa, pyyhkeet, uimapuvut onko nimi kaikissa - hei hei nyt laittamaan jo kenkiä - kaksi kiikutettu, takaisin kotona - hätäinen kuppi teetä - nyt neiti jo pukemaan, pitää lähteä uimakoululle - muista huiskutella virkkauksen lomassa altaan reunalta - oo nyt ne hyppää lankulta, taputuksia! - autoon sitten ja kiidetään keskustaan, sulla on tänään retkipäivä, muistatko - oho, meinasi tulla kolari, tuo ei nähnyt meitä ollenkaan! - hali hali, kivaa päivää rakas - pikku huokaus autossa, kiireimmät hoidettu alta - nyt kohti kauppoja, tarttis löytää tuliaisia - ompa täällä väkeä, mistä löytyis parkkipaikka? - kivoja paitoja, tykkäisköhän se tuosta - ai niin, isänpäiväkin sunnuntaina - hei, mieshän onkin tänään kaupungissa, pääsisköhän lounaalle? - ai kun hyvää currya - pus pus ja nähdään kotona - käviskö vielä kurkkaamassa laukkuja - oijoi kello jo kaksi - ehtiskö vielä pysähtyä old townissa - joo toffeeta karkkikaupasta - ja missä olikaan niitä meksikolaisia paitoja - oho nyt pitää kyllä jo lähteä - huh huh tätä liikennettä - kolin kolin kotona ollaan kassien kera! - nyt äkkiä hakemaan lapsia



Just a very busy day on Friday. Two of the kids had water play in daycare, third one had swimming lessons and then had to be taken downtown for field trip. I did shopping for souvenirs, trip to Finland fast approaching. Photos from Old Town of San Diego.

torstai 18. kesäkuuta 2009

Viisi plus viisi

Viisi vuotta sitten.

Tänään.

Voin täydestä sydämestäni sanoa että olen iloinen että lapset kasvavat.

Kaksosten vauva-ajasta on aika hämäriä muistikuvia. Ikuista väsymystä, fyysistä uupumusta, ympärivuorokautista työtä. Oli niitä toki iloisiakin hetkiä, mutta sellaisia ohikiitäviä. Sellaisia muistoja että valvon jompikumpi sylissä keskikesän valoisaa yötä ikkunasta katsellen, heijaten, vatsanpuruja pois taputellen.

Anoppini oli kylässä tuohon vauva-aikaan, muistan. Katsoi uupunutta olemustani ja totesi että koita jaksaa, elämä on sen jälkeen paljon helpompaa kun täyttävät viisi vuotta.Niin, viisi vuotta. Silloin se tuntui olevan valovuosien päässä.

Vaan tässä ollaan tänään, hiphei, ja vaikka ovatkin välillä varsinaisia riiviöitä, eivät kuuntele mitään, keksivät kahdestansa ilkitekoja, koettelevat hermojani, niin tätä päivää en mihinkään vaihtaisi. Rakkaat onnittelut viisivuotiailleni.

* * * *

Five years today! Time flies, even though when they were babies at times it felt like it was standing still.

I remember when going thru a tough phase, when they were still very small, that my mother-in-law said it will all be easier once they turn five. It felt like an eternity away. But here we are. I'm very glad about that.

Happy birthday, my darlings.


keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

No shirt, no shoes, no problem!

Jos hiukoo, tekee mieli sellaista perussimppeliä ja täyttävää, ja vielä hyvin relaa ilmapiiriä, kannattaa suunnistaa Hodad's hampurilaisbaariin Ocean Beachissä.

Otsikon slogan on täällä kehyksissä seinällä. Ketään ei todellakaan kiinnosta tuletko paita päällä vaiko suoraan biitsiltä surffilauta kainalossa pelkät uimahousut jalassa.

Täällä ollaan syömässä, hei, ei koreilemassa. Tuplahampurilaiset ja pirtelöt tilaukseen siis.

Tänne on jonoa aina, siis AINA. Paikalla on jo legendaarinen maine. Me saimme pöydän puolen tunnin odotuksen jälkeen.

Ruoka tuli! Suklaapirtelö on täällä ihan parasta. Mutta hei, miten tästä haukataan??

Se oli hyvää, kyllä. Mutta ihan yhtä hyvää hampurilaista saa mielestämme paikallisesta hampurilaisketjusta, joka löytyy allaolevalta lempiravintolalistaltani (joku näitä toivoi).

1. Taste of Thai. Täällä on niin hyvää thai-ruokaa, että haluamme kokeilla ruokalistalta ihan kaikkea. Erityisen hyvää on alkupala jossa pienet vihanneskääryleet pyöräytetään itse. Lautasella pinaatinlehtiä, pilkottua limeä, ituja, inkiväärikuutioita, katkarapuja, porkkanaa, tulista thaipippuria, maapähkinöitä ja paahdettua kookospähkinäraastetta. Päälle thaimaalaista luumukastiketta joka on sakeutettu hunajalla.
2. Akai Hana sushiravintola. Kaikki erinomaista, ilmapiiri rauhallinen ja viihtyisä, palvelu loistavaa. Sushirullista voin kehoittaa maistamaan esimerkiksi Keithiä tai Dragonia.
3. Ortega's Mexican Bistro Hillcrestissä. Olen kirjoittanut tästä aiemmin, ei nyt siis enempää. Todella hyvää meksikolaista.
4. In-N-Out. Hampurilaisketju, jonka ruokaa saa neljästä osavaltiosta, Kalifornia mukaanluettuna. Halpaa ja hyvää! Unohtakaa se kaaripaikka, sitä ei todellakaan tarvitse kokea vaikka Amerikkaan eksyykin. Jos himoatte hampurilaista, tämä on ihan parasta.

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Meri, oi meri


Vein seitsenvuotiaani tänä aamuna uimaan. Hän riemuitsee vedessä, ja minä ilahdun aina häntä katsellessa. Pieni merenneitoni. Hän on niin sisukkaasti itse opetellut pysyttelemään pinnalla.

Itse pienenä tyttönä pelkäsin suunnattomasti vettä. Uimahallit olivat kauhun paikka, kunnes vihdoin kymmenvuotiaana tajusin etten voi uimataidottomana olla lopun elämääni. Räpiköiden, vettä niellen, mutta päättäväisesti harjoittelin ja lopulta osasin.

Aikuisiällä vedestä tuli yllättäen omin elementtini. Se josta nautin pohjattomasti, jonka äärellä rauhoitun, jota ilman en voi olla. Vedessä kaikki raskas putoaa harteilta, irtaannun kaikesta maallisesta.

Oletteko koskaan nähneet Luc Bessonin elokuvaa Suuri sininen? Loistavasta juonesta ei tämän elokuvan kohdalla voi puhua, mutta miten kauniisti siinä kuvataankaan meren viehätystä ja vetovoimaa.

Olen aloittanut eräänlaisen projektin. Haluan dokumentoida oman rakkauteni mereen, ja se alkakoon tästä pienestä korttisarjasta. Neljä korttia, kuusi euroa, sisältää lähetyksen Suomessa.

* * * *

I took my daughter swimming. I love watching how much she enjoys the water. She is now seven, and has taught herself how to swim. I rejoice, because it took me a long time to learn how to swim, I was ten when I finally forced myself to do it.

Now I love being in the water. The feeling of weightlessness, the complete relaxation. And the best water element is of course the ocean.

I have started to document my own love for the sea. The first step is this little postcard series.

torstai 11. kesäkuuta 2009

Foggily


Viimeinen koulupäivä, tahkoan kuin sumussa. Ilmassa on kireyttä ja kyllästymistä kiireisiin.


Miehen ollessa matkoilla olen liikaa kiinni rutiineissa, vaikka taivun niihin huonosti. Tämä taivaanrannanmaalari kaipaa päiviinsä hetkiä jolloin voi irtautua todellisuudesta, huumaantua epäoleellisesta. En jaksa innostua lounaslaukkujen pakkailusta, kalenteriin tuijottamisesta, sinne tänne kinastelevien lasten kanssa säntäilystä.


Tulisi jo takaisin kotiin, tuo arjen suorittajani, ja vapauttaisi tästä tahmeudesta.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

Kouluun, kouluun

.. pitäisi jaksaa kulkea vielä neljä päivää. Ja sen jälkeen parisen viikkoa vapaamuotoisempaa kesäkoulua, jossa ohjelmassa vesileikkejä, elokuvissa käyntiä, päiväretkiä museoihin ja sen semmoista.

Näin me yleensä kuljemme, ellei tule niskaan koiria ja kissoja (lähestulkoon ei ikinä). Tai sitten ellemme ole pahasti myöhässä (kuten aina joskus).

Matkalla pysähdytään monen monta kertaa. Poimitaan rolly polly -koppakuoriaisia, ihmetellään etanoita tai sisiliskoja, maistellaan minttua puskasta. Törmäillään toisen perään ja sitten huudetaan ja niiskutetaan, valitetaan väsyneitä jalkoja ja kerjätään äitiä työntämään.



Onneksi välillä on myös alamäkeä. Silloin voi huristaa niin lujaa kuin uskaltaa.

Pysähdys! Onko tämä minttua? Ainakin se vähän siltä maistuu.

Jatketaan matkaa. Ollaan tarkkana, pikkuisen opettelussa miten pysytään potkulaudan päällä ja pidetään vielä lounaslaukkukin tangossa.

Ja tässä hännänhuippu. Unelmoija. Köpöttelen vierellä ja kehoittelen, houkuttelen, hoputan. Kello käy, kohta ollaan myöhässä!

Tarha näkyy, onneksi. Kun kaksoset on viety, loppumatka on esikoisen kanssa ripeä ja helppo.

Paluumatka on minun. Saan valita oman tahdin. Katsella rauhassa, nauttia auringosta joka on tässä vaiheessa jo täydessä terässä.

Kuljetan kättä pitkin tienvierustan ruohikkoa. Mexican feather nimeltään, tämä kauniisti hohtava, pehmeä heinä. Nipsaisen pikkupalan laventelia nuuhkittavaksi.



Päivä alkaa, pääsen kotiin tekemään aamuteen ja miettimään tulevaa viikkoa. Mies on matkoilla Kiinassa, vähän orpo olo taitaa minulla nyt olla.


Scenes from our trip to school. Lots of stops on the way, to look at snails, rolly polly bugs, smell the flowers.
And then someone runs into another. Crying, checking for scratches. Everything ok, let's go, we will be late!
But on the way back, I can pace myself. Take my time, breathe deep. The beginning of another week. Three weeks of school mornings now, then vacation.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Cabin fever

Oi voi. Olen hurahtanut.

On kauhea mökkikuume. Pitäisi äkkiä löytää sellainen sopiva. Saa olla pieni, vähän rapistunut, vanhoilla saranaikkunoilla. Pihanurmikkoa mielellään, pari puuta joiden alle voisi laittaa keinun. Ehkä jotain kukkiakin valmiina, pari marjapensasta. Puiset pikkurappuset oven edessä jäätelönsyöntiin.

Sisällä lautalattiat, seinäpinnoilla ei niin väliä. Voisin sitten itse tapiseerata jonain kesänä.

Yksi olisi jo vähän niinkuin tiedossa. Puhelimessa kuulostaa lupaavalta mutta kun tänne asti ei oikein näe niin vaikea sanoa.

Pyörin ympyrää kotona. Pitäiskö ostaa sika säkissä?

(kuva Marjaniemen siirtolapuutarhan sivuilta)

* * * *

Cabin fever, but not the kind you think. This one means I'm feverish to buy one. A small, modest one. With old windows and wood floors, you know the type. A little bit of grassy yard, maybe a tree or two to put a swing under.

What to do, what to do?