Olemme pian lähdössä Suomen lomalle. Toivon mukaan saamme unohtaa vähäksi aikaa arkirutiinit ja nauttia sukulaisten ja ystävien hyvästä seurasta. Sekä Suomen kesästä, lämpötilalla ei väliä!
Iloista kesää teille jokaiselle!
Suomalais-amerikkalaisen perheen eloa eteläisessä Kaliforniassa. Valokuvaraportteja, kahden kulttuurin kohtaamisia, sisustelua ja tutkimusretkeilyä.
Olemme pian lähdössä Suomen lomalle. Toivon mukaan saamme unohtaa vähäksi aikaa arkirutiinit ja nauttia sukulaisten ja ystävien hyvästä seurasta. Sekä Suomen kesästä, lämpötilalla ei väliä!
Iloista kesää teille jokaiselle!
Just a very busy day on Friday. Two of the kids had water play in daycare, third one had swimming lessons and then had to be taken downtown for field trip. I did shopping for souvenirs, trip to Finland fast approaching. Photos from Old Town of San Diego.
Voin täydestä sydämestäni sanoa että olen iloinen että lapset kasvavat.
Kaksosten vauva-ajasta on aika hämäriä muistikuvia. Ikuista väsymystä, fyysistä uupumusta, ympärivuorokautista työtä. Oli niitä toki iloisiakin hetkiä, mutta sellaisia ohikiitäviä. Sellaisia muistoja että valvon jompikumpi sylissä keskikesän valoisaa yötä ikkunasta katsellen, heijaten, vatsanpuruja pois taputellen.
Anoppini oli kylässä tuohon vauva-aikaan, muistan. Katsoi uupunutta olemustani ja totesi että koita jaksaa, elämä on sen jälkeen paljon helpompaa kun täyttävät viisi vuotta.Niin, viisi vuotta. Silloin se tuntui olevan valovuosien päässä.
Vaan tässä ollaan tänään, hiphei, ja vaikka ovatkin välillä varsinaisia riiviöitä, eivät kuuntele mitään, keksivät kahdestansa ilkitekoja, koettelevat hermojani, niin tätä päivää en mihinkään vaihtaisi. Rakkaat onnittelut viisivuotiailleni.
* * * *
Five years today! Time flies, even though when they were babies at times it felt like it was standing still.
I remember when going thru a tough phase, when they were still very small, that my mother-in-law said it will all be easier once they turn five. It felt like an eternity away. But here we are. I'm very glad about that.
Happy birthday, my darlings.
Itse pienenä tyttönä pelkäsin suunnattomasti vettä. Uimahallit olivat kauhun paikka, kunnes vihdoin kymmenvuotiaana tajusin etten voi uimataidottomana olla lopun elämääni. Räpiköiden, vettä niellen, mutta päättäväisesti harjoittelin ja lopulta osasin.
Aikuisiällä vedestä tuli yllättäen omin elementtini. Se josta nautin pohjattomasti, jonka äärellä rauhoitun, jota ilman en voi olla. Vedessä kaikki raskas putoaa harteilta, irtaannun kaikesta maallisesta.
Oletteko koskaan nähneet Luc Bessonin elokuvaa Suuri sininen? Loistavasta juonesta ei tämän elokuvan kohdalla voi puhua, mutta miten kauniisti siinä kuvataankaan meren viehätystä ja vetovoimaa.
Olen aloittanut eräänlaisen projektin. Haluan dokumentoida oman rakkauteni mereen, ja se alkakoon tästä pienestä korttisarjasta. Neljä korttia, kuusi euroa, sisältää lähetyksen Suomessa.
* * * *
I took my daughter swimming. I love watching how much she enjoys the water. She is now seven, and has taught herself how to swim. I rejoice, because it took me a long time to learn how to swim, I was ten when I finally forced myself to do it.
Now I love being in the water. The feeling of weightlessness, the complete relaxation. And the best water element is of course the ocean.
I have started to document my own love for the sea. The first step is this little postcard series.