maanantai 14. joulukuuta 2009

44

voi olla vaikka sitä, että impulsiivisesti lennähtää tapaamaan Suomesta tullutta ystävää San Franciscoon. Tekee sitä mitä tahtoo, eikä miellytä muita. Elämällä on selkeä määränpää, mikä ei välttämättä tarkoita mitään kunnianhimoista eikä taivaita tavoittelevaa. On tärkeintä tietää, että sen haluamansa pystyy ja voi saavuttaa, jos niin haluaa. Toisaalta sen voi jättää myös tekemättä jos siltä tuntuu.

Ihanaa olla tässä iässä. Ihanaa että on ystäviä joita voi tavata, oli se sitten San Franciscossa tai jossain muualla maailmalla.

Lisää San Francisco -raporttia tulossa, kunhan nämä viimeisetkin joulutohinat lakaisen pois alta.

* * * *
My 44th, and I flew to San Francisco to meet up with a friend. To me, that pretty much sums it up what life is in your 40's. The ability to do things impulsively. To have a goal in life, which is not necessarily anything to do with huge ambitions or reaching for the skies. To know that the most important thing is to know that you can and are able, if that is your wish. Or not to do it, if you wish.

I will write more about San Francisco, once I get the last of Christmas preparations out of the way.

22 kommenttia:

hennan kirjoitti...

Ihailtava asenne elämään!! Noin sen pitääkin mennä. Odotan innolla San Franciscon kuulumisia:)

Sooloilija kirjoitti...

Onnittelut! Hienot ajatukset.Luenpa vielä uudelleen.
Itsenäisyys tulee sitä tärkeämmäksi mitä enemmän tulee ikää.

maijja kirjoitti...

Olet 20 vuotta edellä, ja vaikkei tässä iässäkään mitään vikaa ole - odotan tuota sinun ikääsi jännässä, luottavaisessa mielessä. Onnea!

mizyéna kirjoitti...

Onnea Merja :))

Miten musta tuntuu, että justhan sulla oli synttärit. Kyllä aika menee nopeasti.

Enemmänkin kuvia friscosta??

Joyful kirjoitti...

Lovely photo. I presume it is you waiting in the hotel. I hope you have a marvellous time!

Liivia kirjoitti...

Onneksi minulla on vielä neljä vuotta aikaa löytää varmuus päämääräni suhteen. Huomaan nyt jo selvät merkit tuosta 'tekee mitä tahtoo', tosin lapsen takia en vielä voi. Mutta kun olen 44, hän on jo 12. Saas nähdä mihin minä silloin lennän:)
Odotan kovasti San Francisco-raporttiasi!

Anne kirjoitti...

Sun 44 kuulostaa paljon paremmalta kuin mun 44.

Jael kirjoitti...

Onnittelut!Tuo on hyvä ikä ja nauti siitä:-)
Kaunis kuva!

pebaline.vuodatus.net kirjoitti...

Onnitteluja! Synttareiden kunniaksi heitin jouluisella haasteella blogissani: http://pebaline.vuodatus.net/blog/2281450

Vilijonkka kirjoitti...

Mulla on vielä pitkä matka tuohon ajatusmalliin, mutta yritystä alkaa vähitellen löytyä. Toisaalta olenhan peräti viisi vuotta nuorempi!

Hyvä sä.

Nurkkalintu kirjoitti...

Onnittelut! 44 on hyvä ikä.

marika kirjoitti...

Onnea Merja!!!

Kiitos kovasti New Yorkin raporttista, tykkäsin kovasti Brooklynin sillan kuvista... onnellisia olette, lucky you :)

Savu kirjoitti...

Onnea! Ihana kuva sinusta ja ihana teksti, teen samoin kuin toinenkin kommentoija ja luen vielä uudelleen.

Hanstu kirjoitti...

Oi, onnea! Jos tulevaisuus näyttää tuolta, voin olla aivan huoletta :) Mahtoi olla mukava reissu... Toivottavasti luvassa on lisää kuvia!

violet kirjoitti...

Parhaat onnittelut kaksi vuotta nuoremmalta, jota moni katsoi vinoon kun aikaisemmin puhuin malttamattomana odottavani että olen 40.
Eli kaikille epäilijöille vielä: ehdottomasti 40+ on kovin hyvä ikä!

Tykkään paljon kuvastasi. Se on tyyni. Tekstikin kestää monen monta lukukertaa.

Celia kirjoitti...

Onnea kovasti Merja!!!


Elämänvaiheesi kuulostaa ihanalta!
Haaveilen, että joskus pääsisi San Franciscoon. Olen kuullut siitä niin paljon hyvää.

Saara kirjoitti...

Mäkin mietin just viime viikolla lentokoneessa, että "ihanaa olla tässä iässä, että voi vaan lentää muuhun maahan tapaamaan ystäviä" :) sattumaa :)

Niina kirjoitti...

Onnea, onnea! Ihana asenne sinulla!! Ja niinhän sen pitääkin mennä, just noin.

Olina kirjoitti...

Hieno omakuva! Myöhässä onnittelen, mutta teen sen sitäkin lämpimämmin: ONNEA ONNEA!

Anonyymi kirjoitti...

Paljon, paljon onnea! :)

Rebecca / Sanctuary kirjoitti...

Vähän myöhäiset onnittelut täältäkin, kuulostaa, että olet tosi hyvässä vaiheessa!

Merja kirjoitti...

Helmi, on mennyt joulusäätöihin tämä aika, mutta eiköhän sitä SF:ää vielä tule..

Sooloilija, itsenäisyys ja oman tiensä kulkeminen, joo.

Maijja, kiitos. Sulla on vielä monta seikkailua edessä ennenkuin tähän ehdit, nauti niistä!

Mizyena, niin minustakin tuntuu. Aika liitää.

Joyful, I'm sitting in my friend's b&b in the photo.

Liivia, se 'tekee-mitä-tahtoo' on jossain määrin tietysti rajoitettua, onhan mullakin kolme lasta. Mutta kyllä sitä voi toteuttaa jos oikein kovasti tahtoo ja jaksaa järjestellä... Mun kohdalla on kysymys lähinnä miehen aikatauluista ja omien juttujen järjestämisestä silloin kun hän ei ole matkoilla.

Anne.. no ei tääkään aina mitään ruusupuutarhaa ole.. mutta auttaahan se että on mies joka hoitaa lapset hyvin ja joustaa.

Yaelian, oletko sinä sitten edellä?

Susa, nyt kyllä on pahasti aika kortilla, kun huomenna lähdetään taas tien päälle. Ehkä sen voi sitten jälkikäteen tehdä?

Vilijonkka, se mun selkeyshän on epäselkeyttä jos sen oikein tuosta rivien välistä lukee :)

Nurkkalintu, Savu, Marika, kiitos!

Hanstu, nimenomaan niin että huoletta on hyvä olla.

Violet, no hyvä jos tulee tyyni vaikutelma. Olenkin aina huomattavasti tyynempi kun en ole lasteni seurassa, ehhehhee..

Celia, en voi kuin suositella SF:ää.

Saara, eikös olekin!

Niina, Olina, Minja, Sanctuary: kiitos kovasti!