The Parsonage

Heräsin aamulla roska-auton kolinaan ja.. pieneen pääkipuun. Verhojen takaa paljastui upea aurinkoinen aamu, ja vaikka näkymä peilistä ei ollut ihan niin kehuttava, oli aika lähteä liikkeelle.

Aamiainen oli kuitenkin auttamattomasti ohi. En ole niitä jotka säntäävät lomalla ulos heti kun valo pilkahtaa verhojen välistä, kotona niitä aikaisia aamuja ja äkkilähtöjä on aivan tarpeeksi. Viivyin vällyjen välissä herättyäni pitkään, ihanan muhkea höyhenpeitto.

Majapaikkani oli niin kaunis. Ja omistajapariskunta hyvin herttainen, he olivat tämän vanhan rakennuksen toiset omistajat. Kertoivat kasvattaneensa lapsensa tässä talossa, huolimatta siitä että tuona aikana naapurikorttelit olivat vähän toisenlaiset, levottomammat.

Valittelin heille myöhäistä heräämistä ja aamiaisensa väliinjättämistä. He suosittelivat kuitenkin korttelin päässä olevaa teehuonetta, ja se olikin oikein ihana aamiaispaikka, otin pitkän kaavan mukaan ja sain kolmikerroksisella tarjottimella herkkuja.

Ystävälle riitti jasmiinitee. Kuin olisi juonut jasmiininkukkia, ostin tätä kotiinkin tuliaisiksi.

I woke up to the garbage truck (and a slightly achy head). Maybe just a little too much to drink the night before.

I took my time getting out of bed, although the morning looked gorgeous and sunny outside. I don't like to rush on my vacations, I get to do that enough on weekday mornings at home.

I missed the breakfast at my lovely b&b, but the owners were kind enough to tell me about a teahouse down the street. And it was marvelous, I had breakfast goodies brought to me on a three-tier tray. My friend just took jasmin tea. It was like drinking flowers, so fragrant. I bought some to take home.