I've always been a little bit of an Asia fan. Back in university days, I took Japanese studies. I was probably the slowest student in class when we translated Japanese into Finnish; occasionally the teacher got frustrated and just skipped over me in the middle of my sentence.In interiors, I also like to reflect this interest, in small doses however. There's the Buddha on the mantel, a little Chinese lantern, a Japanese Tansu chest in the living room.
I've seen a lot of Japanese magazines and craft books in Finnish blogs recently, and just had to find out if these are available in California.
Well guess what: there is a real Japanese heaven here in San Diego. It's called Mitsuwa Marketplace. A big building where you can find among other things books, Japanese groceries, sushi, ceramics and a restaurant. A bowl of rice, egg and chicken with some miso soup and pickle costs under five dollars.
And the books! The craft books were from 5 to 10 euros a piece. Rows and rows of books. I stood there for two hours (not kidding) and just skimmed thru.
I ended up buying a couple of books and some magazines that were 65 percent off (July issues). They have really nice photography, and provide pretty good inspiration for projects.
Somebody was supposed to be sleeping already but came downstairs to see what I was doing. Mama, will you come up and lie down with me until I fall asleep? (Just guess who falls asleep first when I do that.)
15 kommenttia:
Japanilaisuudessa on jotain oudon kiehtovaa. Heidän maailmaansa on todella vaikea ymmärtää. Lost in translation käsittelee niin hienosti juuri niitä länsimaisen ihmisen ja japanilaisen törmäyskursseja..
Ihanan näköisiä kirjoja kirjakaupassa. Uskon kyllä, että olet siellä pari tuntia katsellut..Ja niin edullisiakin vielä kaikki kirjat! Olisipa ollut vaikea valita mitä ostaa..
Ja tuo lamppu kuvissasi, täydellisen ihana!
Koska saan tulla teille kylään tyhjän matkalaukun kera?
ai ai tuota kirjataivasta...
ihana lamppu myös teillä!
olen ollut varmaan aina kiinnostunut japanilaisista jutuista, mutta NYT erityisesti.
ruokapuolikin kiinnostaa, ei mitkään sushit tosin.
Me lähdetään reilun viikon kuluttua viikoksi Japaniin ja se on musta aivan ihanaa! Ohjelmassa on lapsia ajatellen Disneylandiä ja Sanrio-sisäpuistoa, mutta muutoin haluan vaan kuljeskella ja ihmetellä ihmisiä, käydä kirjakaupoissa, syödä sushia, ostaa eväsbokseja ja mennä puistoon retkelle.
Sooloilija mainitsi ton Lost in Translation -leffan, se olikin se sysäys, minkä pohjalta alettiin matkaa suunnittelemaan.
Saanko tehdä harakirin???
Hyvä sissus sentään tuota kirjakauppaa!!! Ja pitikö vielä panna kuva tuosta hatusta. Nyt on tehtävä sellainen (ja siitä tulee taas jotakin muuta).
Komppaan Violetia ja jos tehtais tuplat..?
Jos jotain niin toivoisin kirjakauppoja tannekin..mutta kun ei.Eika taida olla toivoakaan etta mies saisi siirron sille mantereelle.Vaivun epatoivoon,just nyt...
Minäkin ihastelen tuota kirjakauppaa. Itse olen löytänyt täältä vasta yhden lakikirjoja myyvän kaupan. Opettelin jo Suomessa lauseen: "Missä on kirjakauppa?" portugaliksi. Olen kysynyt sen monta kertaa ja kaikki pyörittelevät silmiään. Onkohan niitä lainkaan.
Ihana tuo valaisin!! Kaliforniassa on maailman parhaat ostosmahdollisuudet ja nyt muistutit taas yhdesta jutusta josta mun pitaa olla sulle ihan kade. Yritin juuri katsella netista japanilaisia askartelukirjoja mutta kun niita ei paase siella selaamaan niin ei ole sama juttu. Ah kun oot onnekas siella niiden kirjojen kanssa!
ps. Mun lempi Buddha patsas on "laughing Buddha" jonka tapasin buddhalaisessa temppelissa Hacienda Heights:ssa. Harmi etten tormannyt siella Richard Gereen joka asuu temppelin lahella ja on buddhalainen.... :)
Sooloilija, en oo nähnyt vielä tuota Lost in translationiä. Pitäis varmaan katsoa. Joo, ja kirjat ei tosiaan olleet hinnalla pilattuja..
Matroskin, tänne vaan!
Aino, mikä sushissa tökkii? Meillä syödään varmaan kerran viikossa.
Satu, ooh. Menettekö Tokioon siis? Olen kade. Tosin mua kiinnostaisi vielä enemmän Kioto ja ryokanit.
Violet, puukko pois ;-) Tehdään vaihtokauppa. Laitan sulle pipokirjan ja mulle voit lähettää niitä kortteja - muistatko?
Pikkujutut, ilman kirjoja on kyllä jotenkin onttoa. Mut älä vaivu epätoivoon, noista siirroistahan ei koskaan tiedä. Ainakaan jos olette samalla alalla kuin täällä..
Kesiah, kyllä ne varmaan jossain siellä piilee.
Sansku, taidan hypätä autoon ja lähteä etsiin sitä temppeliä ja Richard Gereä ;-) ;-)
Heh, hauskaa kun tuo kirjakauppa näyttää aivan samalta kuin kirjakaupat täällä (Japanissa) näyttävät :)
Olen jo pidempään seuraillut blogiasi, vanhasta blogista saakka, mutta empä muista olenko aiemmin kommentoinut.. usein kuitenkin käyn kurkkimassa, mitä teidän perheenne elämään kuuluu :)
Huh, olisi kyllä ihan pelottavan ihanaa päästä tuohon kauppaan!
Juu, Tokioon mennään. Kioto olisi kiinnostanut muakin, mutta lasten kanssa reissaaminen on aika vähän ressaavaa ja todettiin, että viikko on liian lyhyt aika jakaa kahdelle paikalle. Ehkä Kiotoon voisi mennä joskus kahdestaan ja yöpyä ryokanissa, nehän ei ole varsinaisesti lapsiperheille, ei ainakaan meidän lapsille sopivia...
Mukavaa viikonloppua!
Siinapa se ongelma, mies on vahan toisenmoisissa hommissa.Suunta on todennakoisemmin vielakin syvemmalle viidakkoon ja kauemmas kirjakaupoista :).
Onneksi sentaan Beirutista loytyy jotain.Ei suurta mutta edes pienta.
Kuukkeli, en muista aiemmin kuulleeni sinusta mutta tervetuloa mukaan!
Liivia, kyllähän siellä sai aikaa kulumaan..
Satu, joo, ehdottomasti Kioto on enemmän 'ilman lapsia' paikka!
Pikkujutut, viidakkoon, heh!
Lähetä kommentti