On ollut kauheasti kiireitä viime aikoina. Olen vetänyt vapaaehtoisena taideprojektia tytön koulussa, auttanut myös tunneilla. Käynyt koulussa omaa kurssia. Leiponut kakkuja tarhan hyväntekeväisyyskekkereille. 
Tuli yhtäkkiä totaalinen väsähdys. Tänään päätinkin sitten vain nautiskella. Mies jäi siivoamaan kotiin, karkasin yksikseni kauppoihin. Illalla käytiin syömässä hyvin yhdessä ja sitten ajeltiin rannalle, ihailemaan auringonlaskua.
Voi että olikin rentouttavaa vain kävellä ja nautiskella näkymistä. Lapset kävivät puistossa keinumassa ja kiipeilivät puissa. Sitten juostiin rannalla ja kiljuttiin aaltoja. Onneksi autosta löytyi varavaatteita, poika kävi ihan uimassa, koko vaatekerta päällä.
Voi miten ihana ilta. Väritkin kuin suoraan vanhoista valokuvista. Esikoinenkin pääsi ikuistamaan äidin kameralla.
14 kommenttia:
Ihania, ihania, ihania kuvia. Väritys hurmaava ja tunnelma käsin kosketeltava.
voi miten ihania kuvia! Tahtoo Amerikan rannoille myös... :)
Romanttisia kuvia, joissa ihmiset näyttävät levollisilta ja onnellisilta! Viimeinen pusukuva kruunaa koko kuvasarjan.
Ihanat kuvat ja tunnelmat. Aivan varmasti kuvaamasi ilta antaa voimia ja energiaa.
Kylläpä taas hienot kuvat! Ensimmäinen ihan huikea!
Voi kun itsellänikin olisi uusia maisemia kuvattavana. Olen kuvannut täällä jo joka kolkan. Tylsää.
Voi miten kaunis lampoinen tunnelma. Perheenne vaikuttaa niin ihanan iloiselle ja onnelliselle :).
Ma rakastan tata rannikkoa. Jo pelkastaan ajatus Tyynenmeren rannasta tuntui muinoin niin jannalta ja nyt sen eri rannoilla on saanut nautiskella vaikka kuinka kauan. Ihanaa.
Kauniita kuvia *huokaus*...
Voi miten upeita kuvia jälleen, mutta täytyy kyllä sanoa, että tuo esikoisen ottama kuva oli näistä kyllä kaikkein ihanin.
Mullekin ehkä yksi elämän vaikuttavimmista hetkistä oli se, kun näin Tyynen valtameren siintelevän. Ajeltiin pitkin Sunset Blvd:ia. Ja kun vihdoin kastoin varpaat sinne, niin tuntui kuin olisi seissyt maailman laidalla.
Onpa kertakaikkisen kaunis valo! Namm.
No niin tama tulee toistona taas: Kalifornia ikava! :D Olen mielessani jo suunnittelemassa tammi/helmikuista reissua. Onneksi on siella sukulaisia joiden luona "kayda". ;)
Ihania kuvia. Varsinkin se pusuttelukuva.
Marita, nuo auringonlaskun värit on täällä kyllä niin kauniita. Muuten, saitko viestiä etten pääse enää blogiisi?
Taina, tänne kyllä mahtuu.. Kävin blogissasi, mutta nyt taas riittää kiireitä. Tulen ajan kanssa uudestaan!
Sooloilija, tuota viimeistä kuvaa kyllä vähän mietin. Mutta kun mieskin antoi luvan.. niin mikäs siinä.
Kesiah, haluan uudestaan sinne. Taidetaan ottaa tavaksi käydä ihailemassa auringonlaskua viikonloppuna.
Liivia, jos joku niin sinä kyllä löydät uusia näkökulmia vanhoistakin paikoista. Mutta ymmärrän kyllä että aina välillä tekee mieli päästä tallentamaan erilaisia paikkoja. Meillä on täällä vielä tosi paljon nähtävää, kun kerkiäisikin joka paikkaan..
Stina, mulla on samanlaiset fiilikset tuosta Tyynestämerestä. Olen nähnyt sen rantoja nyt jo useastakin paikasta, ja aina se vain tekee vaikutuksen. Olen kyllä henkeen ja vereen meri-ihminen.
Itkupilli, tuo maailman laidalla olo tuli mulle eka kertaa Washingtonin osavaltiossa, kalliolla meren reunalla. Upeat aallot ja myrskyinen ilma.
Anniina, tänne vaan kuvailemaan.. Miten menee opinnot?
Sansku, ehdottomasti tavataan sitten jos tännepäin tulet.
Ohhoh, ihan kuin filmitähtiä tuossa vikassa kuvassa! Oliko ne jotain tosi kuuluisia?
Voi kuinka ihanan tunnelmallinen postaus. Paljoa ei sanoja tahan tarvittu 'ambiance':ä kuvailemaan. Nama upeat kuvat toimivat hitsin hyvin tahan! Aivan ihana tunnelma kumpuaa tasta. :)
Ja tuo viimeinen on ehdoton! ;)
Ihana tunnelma näissä kuvissa! Voi kun pääsisi meren äärelle itsekin...
Matroskin, tihii..
M'man, no kiitos. Tuntuu kyllä että tuo tunnelma tulee täällä ihan itsestään.
Sari, taidan tuntea sinut Teksasista? Etkös ollutkin Riikan kavereita siellä?
Lähetä kommentti