maanantai 16. helmikuuta 2009

Just for show?

Tänään saamme sadetta. Hyvä sillä sitä tarvitaan.

Viikonloppuna nautimme kuitenkin auringosta. Ystävänpäivänä käytimme lapsia SeaWorldissä, sinne oli kinuttu jo jonkin aikaa.

En voi kieltää etteikö paikka olisi tehnyt vaikutusta. Nähdä sellaisia eläimiä joita on melkeinpä mahdotonta (tai ainakin hyvin harvinaista) nähdä luonnossa. Mikä massa, mitkä voimat noilla tappajavalailla, ja silti pyörivät vedessä sulavasti kuin sirot balettitanssijat.

Aina silti mietin näissä paikoissa mikä oikein on tarkoituksenmukaista. Laittaa villejä eläimiä ihmisten ihmeteltäväksi, suorittamaan temppuja ympäristöön joka ei ole niille luontainen?

Jäin kuitenkin pitkäksi aikaa tuijottamaan jääkarhua lasin taakse. Tunsin itseni hyvin hyvin pieneksi.
We visited SeaWorld over the weekend, to please the kids on Valentine's Day, since they had not been there yet.
I am always torn about places like this. Just as I feel about zoos. Is it right that we take these animals away from their natural environment, just to provide ourselves with entertainment?
Nevertheless, I was impressed by not just the size, but the grace of these animals. They were amazing.

10 kommenttia:

Kitty Kat kirjoitti...

Sama homma. Vaikka eläimiä on kiva katsella, poikkeuksetta ahdistun eläintarhoissa, kun alan miettiä eivätkö ne olisi kuitenkin onnellisempia luonnossa...

Ja sitten taas toisaalta monet pitkään vangittuna/eläintarhassa syntyneistä eläimistä eivät tn edes pärjäisi luonnossa, kun eivät osaisi pyydystää ruokaa ja toimia lajikumppaneiden kanssa.

mizyéna kirjoitti...

Vau, mikä kokemus seistä lasin takana noin lähellä jääkarhua. Hieno paikka ja aina yhtä kauniit kuvat.

ps.nimeni vaihtui nimimerkkiin avoimen blogin myötä. Toivottavasti tunnistat vielä :D

violet kirjoitti...

Tykkään kovasti karhukuvasta. Mitä tulee jääkarhuihin niin eikö niiden kohdalla ala juuri olla niin ettei niitä kohta ole missään muualla kuin eläintarhoissa?
Mietin toisaalta eetä jos jokulaji kuolee luonnosta sukupuuttoon niin olisipa sitten "hyvä" että jossakin ainakin niitä vielä olisi....ja heti perään ajattelen että onko enää silloin edes kyse samasta eläimestä kun se elää vankeudessa, eikä pärjäisi edes alueilla joihin se kuuluu.

En tiedä tarpeeksi näistä jotta voisin hyvin vahvasti olla oikein mitään mieltä.
Jääkarhu on kuitenkin yksi esikoiseni lempieläimistä.

MaaMaa kirjoitti...

Ma rakastan Sea Worldia. Kahdesti siela visiteerannut ja molempina kertoina oli vaikea lahtea. Nuo tappajavalaat on aivan mahtavia! Ja mulla oli tippa linsissa kun kouluttajamiehet niita pusuttaa jattimaiseen kuonoon ...liikkista.

Totta kuitenkin, etta vankeudessa elavat vain ihmisten huviksi ja iloksi... se on se varjopuoli.

Ihania kuvia!

leena kirjoitti...

Korkeasaareen Helsinkiin suunnitellaan kuulemma jääkarhuja. En tiedä, kuinka tosissaan.

Minua säälittää vangitut eläimet, vaikka varmaan niitä ihan hyvin hoidetaan.

s a n s k u :) kirjoitti...

Mulla aina sama fiilis noissa paikoissa mutta aina me kaydaan jos on mahis. Vancouverin akvaariossa ihasteltiin beluga valaita ja olivatpa alykkaita. Siella oli myos ihania otters jotka kelluivat kasi kadessa selallaan.

Merja kirjoitti...

Kitty Kat, tuokin on kyllä totta, että enää noita eläimiä ei voisi luontoon päästää.

Mizyena, tunnistanhan minä..

Violet, ainakin sen muistan että jääkarhujen metsästys on muuttunut yksinäisestä laumassa metsästämiseksi. Kun ruokaa on vaikeampi nykyoloissa löytää.

MaaMaa, olitko Floridassa? Luin muuten itse asiassa aika pelottaviakin juttuja noista valaista ja kouluttajista. On ollut tapauksia joissa valaat ovat kyllästyneet koko hommaan ja meinanneet hukuttaa kouluttajansa..

Leena, ainakin siltä näytti että tuolla SeaWorldissa hoidetaan hyvin. Mutta joka tapauksessa...

Sansku, beluga vilahtaa tuolla eka kuvassani myös jos oikein tarkkaan katsoo. Ne oli minusta tosi kauniita.

Saara kirjoitti...

Me kaytiin aina San Antonion Sea Worldissa katsomassa joka vuosi vaihtuva show. Viimeisin show jai mieleen, silla Shamu ei halunnutkaan tehda ohjelmaa vaan kellui keskella allasta ja mokotti. Sylki kouluttajan paalle vetta kun kavi sita puhuttelemassa.
Muutaman kala satsin jalkeen hypyt taas sujui ja show jatkui.

MaaMaa kirjoitti...

Hui mita juttuja olet lukenut kouluttajista ja tappajavalaista. Mutta varmaan ihan totta. Ajattele, jos ois noin iso ja niin jumalattoman voimakas ja joku pieni ihminen kay komentelemaan. Kylla menis hermo ja ois vaikee olla kayttamatta niita voimia...

Ma oon ollut San Diegon Sea Wordlissa 2 kertaa, eli molempina kertoina kun oon ollut koko kaupungissa :D
Molemmilla reissuilla kaytiin myos Tijuanassa. Taitaa olla vakkarijuttuja :)

Merja kirjoitti...

Saara, kyllä minäkin mieluummin kelluisin kuin tekisin piruetteja ja loikkia ;-)

MaaMaa, ai olet ollut täällä? Mulla on Tijuana vielä käymättä. Odottelen sopivaa hetkeä.