Hymyä voittajalle

Arvonta suoritettu! Kiillot perhospussukassa lähtevät Riikalle.

Enkä malttanut jättää tähän. Yllätyspaketin saa siis Savu.

Onnea ja iloista päivää voittajille! Laittakaa blogini sähköpostiin osoitetietoja.

Nyt lähden pienelle retkelle, Solana Beachiin. Lisää siitä huomenna.

Just another day

Suokaa anteeksi, mutten jaksa tänään olla kovin innostunut mistään. Lapset ovat imeneet mehut minusta täysin. Miten niillä voi olla niin paljon energiaa vielä tarhapäivänkin jälkeen?

Ehkä kärsin kevätväsymyksestä. Kai se on mahdollista näissäkin olosuhteissa, vaikka aurinko on jatkuvasti esillä (paitsi kahtena päivänä kyllä satoi kaatamalla).

Olen yrittänyt alkaa pikkuhiljaa nostamaan kuntoa. Vaikka inhoan kuntosaliurheilua yli kaiken, olen hilannut itseni alueemme klubille iltaisin polkemaan pyörää ja veivaamaan punttikoneita. Ugh.

Koska olen tänään varjona vain, näette tiistain potretin taas toisesta blogistani. Ja arvonta jatkuu edelleen, vielä huomisiltaan asti jos haluatte osallistua.

Not a very exciting day. The kids have sucked out my energy. Is it possible to feel tired even when drenched by the sun every day? Apparently.

Since I am but a shadow here, you can check my other blog for Tuesday's portrait.

Arvotaan ensimmäinen numero

Olemme saaneet sadetta, ihanaa! Maisema alkaa vihertää oikein kunnolla ja ilmakin on raikasta. Sateen aikana lähdimme asioille. Äidin naamarasva lopussa.

Lamasta johtuen (ja kyllä ihan muulloinkin) täällä kohdellaan kuluttajia kuin kuninkaallisia. Ostin kaksi purkkia rasvaa, päivää ja yötä varten, ja kylkiäisinä tuli iso kasa meikkejä ja näytepurkiloita. Kaikki mitä kuvassa näkyy ja vielä neljä huulipunaa ja 100 ml meikinpoistoainetta päälle.

No en ole ihan niin meikin suurkuluttaja että saisin kaikki nämä käytettyä, edes neitienkään avustuksella. Siksi annamme nyt viisi putkiloa Lancomen Juicy Tubes Jelly -huulikiiltoja arvontaan, kaikki eri sävyä. Voittaja saa siis kaikki viisi, sujautamme ne ompelemaani perhospussukkaan. Kaikki kommentin jättäneet osallistuvat arvontaan, jonka suoritamme vaikkapa ensi torstaina.

Huomaatteko että neiti Ruusu on saanut kokeilla yhtä huulikiilloista? Siitä johtuu tuo sädehtivä hymy.

Voittajalle lähetetään kyllä sitten ihan korkkaamattomat putkilot.

We got so many samples of make up when shopping for facial lotion that we are giving away 5 tubes of lip gloss by Lancome. Just leave a comment and you will take part in the drawing. The winner will be picked next Thursday.

Pikku perjantaiseikkailu

Viikonloppu tulossa, jotain jännitystä keksittävä. Mitä tekisin?

Lähden La Jollaan, katsomaan Sunny Jimin luolaa. Luolia löytyy näistä kalliorannoista kaikkiaan seitsemän, mutta vain yhteen pääsee maalta käsin. Muita voi käydä tutkimassa kajakkiretkellä.

Reitti Sunny Jimin luolaan lähtee rinteen päällä olevan kaupan sisältä. Tunnelia alettiin kaivaa kiinalaisten työmiesten voimin vuonna 1902. Ensimmäiset seikkailunhaluiset pääsivät luolaan köyttä pitkin, nyt tunnelista löytyy onneksi portaat.

Huhuu, jännittääkö?

145 askelta alaspäin, kuulemma. Tip tip tip, kuuluu kun katosta ja seiniltä tippuu vesi portaisiin. Alhaalta kantautuu aaltojen pauhu. Ketään muita ei tunnelissa näy. Täällä on lyhyestä varresta hyötyä: katto on matala, jopa minä joudun kumartumaan joissakin kohdin.

Olinpa fiksu kun laitoin kumpparit jalkaan.

Alhaalla! Myönnän että helpottaa nähdä päivänvaloa.

Luolan aukko muistuttaa minusta nutturapäisen naisen profiilia. Ihailen aaltojen edestakaista liikettä, veden väriä, ulkona liitäviä lintuja. Ihanan rauhallista. Täältä pitäisi nähdä auringonlasku.

Onkohan täällä kerätty vain rohkeutta kysymykseen vai oikeasti kosittu jotakuta?

Palaan ulos siristellen silmiä. Aamupäivän kaatosateet ovat vaihtuneet taas auringonpaisteeseen.

Spring is the season

Täällä puhutaan jo kevään tulosta. Pakko kai se on uskoa. Taannoisella turistikierroksella näimme täydessä kukassa olevia kirsikkapuita. Olen aivan sekaisin näistä sesongeista.

Tein minttuteetä. Joskus maistoin marokkolaisessa ravintolassa tuoreesta mintusta tehtyä teetä, ja olin aivan taivaassa, se oli niin hyvää. Itsekin tuota voi kyllä tehdä, tarvitaan vain kuumaa vettä, tuoretta minttua ja sokeria. Minä kyllä laitan omaani hunajaa enkä sokeria.

Ja kärsivällisyyttäkin tarvitaan, mintun kannattaa antaa olla kupissa tovi ennen juontia jotta siitä saa parhaat aromit irti.

Olen ommellutkin, kevääseen perhosia, monenvärisiä. Pähkäilen mitä tehdä näillä pussukoilla, laitanko Etsyyn vai mitä teen. Pussukat on tehty pellavasta, vuorikankaana olen käyttänyt Marimekon Heinää tai muita sen näköisiä joissa perhoset voisivat viihtyä.

They say spring is almost here. I guess I have to believe it, we saw cherry trees in full bloom in town. I am so confused about the seasons here.

Now I'm sipping mint tea and wondering what to do with these little pouches I've made. They are made of linen, I have lined them with Marimekko fabric (or other type of fabric suitable for butterflies). Should I put them in Etsy or what, we'll see.

Paita vain

Olen aika tarkka vaatteistani.

Haluan ostaa vain sellaista, mikä on mukava pitää päällä. Inhoan kiristäviä materiaaleja, liiallista hienostelua, kaikkea synteettistä. Parasta olisi jos vaate päällä se ei tuntuisi yhtään, vaan soljuisi huomaamatta mukana.

Minusta olisi myös kivaa tietää vaatteen alkuperä. Missä kangas on tehty, onko se kulkenut liian pienten sormien lävitse.

Kaikista kauheinta minusta on itseään mainostavat vaatteet. En voi sietää merkkien esilletuontia. Jos mainostaisin jotakin valmistajaa, minusta minulle tulisi maksaa siitä jotain!

Lucy Love, joka on valmistanut ylläolevan paidan, ei ole maksanut minulle tästä kirjoituksesta mitään. Silti halusin näyttää paidan teille. Tykkään siitä koska se täyttää kaikki nuo ylläolevat kriteerit. Ihanaa, joustavaa, pehmeää puuvillaa joka valahtaa ylle kevyesti, lämmittää juuri sopivasti, ei kiristä, ei hienostele. Ei kirkuvia kirjaimia.

Made in USA, ihan tuossa lähellä eteläisessä Kaliforniassa.

Ai niin, jos ihmettelette missä tiistain omakuva, niin se on jossain ihan muualla. Tervetuloa katsomaan kakkosblogiani.

I am really picky about my clothes. I hate things that feel too tight, not natural, too fancy. I also prefer to know where the clothes are made, that the fingers that did the sewing were not too small and were treated fairly.

The worst clothes I can imagine are those that advertise themselves. I cannot stand screaming letters or logos. If someone wants me to advertise, they better pay me for it!

Lucy Love has not paid me anything for showing you the shirt. I just wanted to do it, because the shirt fulfills all my criteria. It was made here in southern California.

My Tuesday portrait has moved to another location. You can find my other blog here.

Tourist round

Saihan ne levottomat jalat sitten kyytiä. Käytiin turistiajelulla, vanhalla raitiovaunulla.

Kuultiin tarinoita kolmelta eri kuskilta (kyydistä saa välillä hypätä pois). Kaupungin aavikosta keitaaksi muokanneista visionääreistä. Vuosisadan vaihteen taloista joissa kummittelee. Ensimmäisistä istutetuista appelsiinipuista jotka jänikset pistivät suihinsa.

Kuljimme kaupungin läpi kiertäen vanhoja viktoriaanisia kortteleita. Ylitimme sillan Coronadoon.

Lounaaksi sandwichit dinerista.

Hiekkaa varpaanväleihin, edes vähän.

Ihailtiin Coronado -hotellia, ulkoa ja sisältä. Rakennettiin vuonna 1888 ja neljä vuotta myöhemmin sai oman kummituksensa. Nuoren naisen joka ampui itsensä hotellin portaille.



Hauskaa oli vaikka vähän jännittikin välillä.

The day was just right for a trolley tour around town. We heard stories of brave founding fathers, hotels with ghosts, desert land turned into oasis with planted trees. Stopped for a diner lunch, stroll on the beach and peek into the Coronado hotel.

Even if it was a bit touristy, it was a lot of fun.