perjantai 5. helmikuuta 2010

Mustaa valkoisella

Kuppi

Olen joskus hyvin mustavalkoinen ihminen, olen huomannut.

Vaikka rakastankin värikkäitä kankaita, kuvakirjoja, maalauksia (uuh Gauguin), tulee väistämättä välillä suorastaan himo graafiseen mustavalkoiseen.

Tänään on sukatkin tuossa sävyssä. Luultavasti kuitenkin vaan ihan vahingossa, koska nämä sukat pyörivät jalassa kotona eilenkin.

Sukat

Jokin aika sitten sain käsiini kaksi pitkää verhonmitta tätä ihanaa Maijan Pyöryläinen-kangasta. Siinä on useita reikäkohtia, joten ei yhtään harmita leikata, sitten kun otan tämän työn alle. Kangas on aika hentoa, joten siitä tulisi ihana tunika tai mekko kesäksi, vai mitä?

Isola

Sokerina pohjalla. Niinhän sisustusjutuissakin aina sanotaan.. Minulle ainakin täysmusta vaate vaatii ehdottomasti jonkunlaisen perusrusketuksen etten näytä aivan kalmealta. Mutta mies - kadehdin häntä jolle sopii sekä musta että valkoinen niin vaivattomasti.

Mies

I love colors in fabrics, picture books, paintings (think Gauguin), but there are times when I lust for graphic patterns in black and white.

Today, even my socks were matching my long black sweater, though this was probably more of an accident than a planned thing.

I have noticed though, that the older one gets, the more difficult black is to wear. For one thing, it definitely accents the wrinkles on the face and the neck..

I envy him, who looks so good in both white and black. I at least have to have a tanned face before I can even think of wearing black.

Do you like my Pyöryläinen fabric designed by Maija Isola? It is pretty fine, I think. Will probably make a tunic or dress out of it for next summer.

17 kommenttia:

Olina kirjoitti...

Pukeutumisneuvonnan kurssilla aikanaan opetettiin, että musta ja puhdas valkonen käyvät värityypeistä vain yhdelle neljästä. Kuvan perusteella näin äkkiä kyllä väittäisinkin miestäsi talvi-tyypiksi=)

(Minulle kevät-tyyppinä tuli opettajalta ehdoton "EI", ja silti pukeudun mustaan kun siltä tuntuu, ettei sillä.)

Tuo kangas on kyllä hieno! Odotan kuvaa valmiista mekosta tai tunikasta!

Niina kirjoitti...

Joskus käytin aika paljon mustia ja valkoisia vaatteita,mutta nyt käytössä ei ole kuin muutama musta toppi ja hame,ja ehkä yksi valkoinen paita. Tajusin,että olen ihan tarpeeksi kalpea ilman niitäkin:)

Mutta mukisi on hieno ja kangas vielä hienompi! Siitä tulee varmasti kaunis mekko!

Sooloilija kirjoitti...

Hyvä pointti mustasta - pitäisikö siihen tosiaan olla ruskettunut iho - sitä jään nyt miettimään. Käytän aika paljon mustaa, ihoni on kalvakka, talvella varsinkin.

Kankaasta tulisi aivan ihana tunika, tai mitä vaan, kaunis kangas!

Ja sokeri pohjalla: hieno potretti miehestäsi. Ihan voisin sanoa, että täydelliset kasvot ja täydellinen kuva!

Anonyymi kirjoitti...

Musta on yksi suosikkiväreistäni - etenkin kesällä. Juuri se rusketusjuttu...
Mun miehen vÄreihin (tai värittömyyteen)ei käy niin musta kuin valkoinenkaan kovin hyvin. Hän ei pahemmin edes rusketu.

Minä olen aika mustavalkoinen tyyppi mutta huomaan että kaikista eniten ajatuksiltani;-)

Liivia kirjoitti...

On kyllä hieno kangas. Tuosta kannattaisi kyllä tehdä aikuiselle, sulle itselle, jos vaan kangasta riittää. Tai ehkä tarkoititkin juuri itseäsi.

Inhoatko Gauguinin töitä, vai miksi uuh?

Mukavannäköinen mies sulla, se minunkin on sanottava. Kovasti vanhin tyttösi näyttää isältään.

Oletko nähnyt elokuvan Mustaa valkoisella? Hieno pätkä.

minna kirjoitti...

Ihana oli tuo kangas. tunnen yhden ihmisen joka pukeutuu vaan mustavalkoisiin vaatteisiin. joskus se jopa ärsyttää :) itse en osaa käyttää valkoista, mustaakin aika harvoin. mekoissa tietty. ihana tuo kangas, tosi ihana. tulis joo ihana mekko tai tunika. aiotko laittaa sen myyntiin :)

Vilijonkka kirjoitti...

Pyöryläinen oli mulle uusi tuttavuus. Todella viehättävä! Ja minä olen niin mustavalkoinen, sekä ajatuksissani että sisustuksessa, että huh. Muuta vaatteissa on sentään mukana myös oranssia, vaaleanpunaista ja ruskeaa.

Joko miehellä on uudet kakkulat?

Vilijonkka kirjoitti...

Ai kauheeta, nyt tuli sellainen olo, että taisin tehdä sellaisen sinun tyyppisen postauksen äsken. Aamiaisesta, kuva miehestä jne. Outo juttu, se vain tuli ja nyt kun tulin tänne, niin tajusin asian.

s a n s k u :) kirjoitti...

ihana kuppi. minakin tykkaan mustavalkoisesta. tuosta kankaasta saisi ihanan mekon varmaan. laitathan tanne sitten kuvan kun valmistuu.

Merja kirjoitti...

Olina, joo, hän on varmaankin talvi.. Mitä tulee mustaan, niin luulen että se on sellainen väri, johon pukeudutaan sopi se tai ei. Joskus vain on mustan vaatteen hetki.

Niina, minäkin olen pitänyt enemmän mustaa aiemmin. En enää ihan niin paljon. Vaikka nykyään taas on enemmän väriä naamalla kuin Suomi-aikoina :)

Sooloilija, tarkoitin enemmän ehkä että minulle pitää ehdottomasti olla väriä naamalla että mustaa voi laittaa päälle.. Eikös sulla ole aika tumma tukka luonnostaan? Luulen että silloin musta sopii paremmin (tai tietyille vaaleille).
Mies punastelee tuolla kommentteja..

Violet, sitä mustavalkoisuutta minäkin kyllä eniten tarkoitin tuolla ekalla lauseellani. Kunhan vähän vihjaisin värien varjolla..

Liivia, joo, itselleni nimenomaan. Mulla on niin paljon tuota kangasta että jää ylikin vielä. En ole kyllä varma että uskallanko itse sitä ommella. Uuh tarkoitti Gauguinista että tykkään, tykkään!

Esikoinen muistuttaa isäänsä kyllä, mutta poika vasta isänsä näköinen onkin. On katsottu miehen lapsuuskuvia ja melkein kuin peilikuvat on olleet. En ole nähnyt elokuvaa, pitääpäs joskus katsoa.

Minna, eikös se ole stereotyyppi että esim. arkkitehdit suosii mustaa. Muistan ainakin että tietyt tuntemani muotoilijat kulkivat aina mustissa ja sekös mua huvitti. En myyntiin ajatellut.. vaan itselle. Mutta kyllä siitä myyntiinkin vois jäädä kangasta.

Vilijonkka, tuo on Isolan kangas Printexin ajoilta. Tykkään siitä itsekin kovasti. Mustavalkoista en osaa niin sisustukseen.. vaikka sitä onkin ripaus meidän puutarhamökillä, matoissa ja tyynyissä.

Joo, uudet lasit on! Tykkään niin kovin uudesta ilmeestään lasit silmillä että tuijottelen vaan häntä päivät pitkät täällä :)

Ja tulen heti lukemaan juttusi!

Merja kirjoitti...

Höh, huomasin itse jälkeenpäin kommentista että onhan meillä valkoista sisustuksessa paljonkin. Mutta sitä mustaa vähemmän.

Himatuikku kirjoitti...

Jälleen ihania kuvia ! Näkee tästä sekä hupparijutun kuvasta, että olet rakastettu...te kuulutte todella yhteen. Joten jatka tuijottelemista :)

Meillä mies ollut 2 vuotta työttömänä ja täytyy sanoa, että on taas tosi hauskaa yhdessä. Että jotain hyvää näistä irtisanomisistakin...

Hauskaa viikonloppua !

Ulla

Sooloilija kirjoitti...

(Juu ihan tummanruskea tukka).

Kesäksi ajattelin jotain ihanaa mustaa mekkoa!

Neiti Nimetön kirjoitti...

Musta ja valkoinen on molemmat jotenkin jampteja vareja, niitten armottomuutta tarvitsee joskus. Onneksi on muitakin vareja pehmentamassa.

Upea tuo Maijan kangas!

Sohvi kirjoitti...

Mulla on jotenkin ristiriitainen suhde mustavalkoisuuteen. Tänä talvena olen sortunut tuohon väripariin pukeutumisessa aika usein, ja minulla se tarkoittaa jotenkin piiloutumista ja kääriytymistä. Vähän niin kuin jotakin univormua. Toisaalta on mukavaa, että on olemassa jotakin vähän latteaa, mutta turvallista sellaisten päivien varalle.

Sisustuksessa olen sen sijaan vasta hiljattain löytänyt mustavalkoisen. Patinoituneita, valkoisia pintoja ja mustia, tarinantäyteisiä huonekauja - upea pohja muille värikkäille yksityiskohdille! Ja mustavalkoisissa astioissa/ printeissä on säpinää. Niin kuin tuossa mukissasi. Aivan huippu. Ottaisin heti kahvipöytääni :).

PS: Kävin vilkuilemassa aiempia postauksiasi. Ei tee hyvää kytevälle Kalifornia-kuumeelle!

Vintage living kirjoitti...

Ihana tuo kuppisi!

Meillä on koko perhe niin erivärisiä (iho ja hiukset), että on aika vaikea löytää kaikille sopivat värit. Tummin meidän perheessä on esikoinen, tukka lähes musta eikä iho kalpea koskaan, ja hänelle sopii valkoinen ja musta tosi hyvin. Hänelle sopii myös esim ruskea ja beige sekä harmaa, oikeastaan melkein kaikki värit.

Mutta seuraava velikulta onkin niin kalpea ja hiuksiltaan sellainen ´maantienharmaa, että isoveljen vanhat vaatteet näyttävät kauheilta hänellä, musta, harmaa ja varsinkaan beige ei käy millään...hän tarvisi voimakkaita, värikkäitä värejä.

Kolmas poika sen sijaan sopii hyvin hillittyihin "ranskalaisiin" sävyihin, joten kierrätä tässä nyt sitten vaatteita pojalta toiselle!

Itse olen samantyyppinen väritykseltäni kuin kuopus, joten helpoiten osaan ostaa hänelle ja itselleni sopivia värejä. Vaikeinta on ostaa miehelle sekä keskimmäiselle pojalle...usein palautan heille ostamani vaatteet, koska ne näyttävät päällä kauheilta...heille varmaan sopisi värit, joista en itse tykkää tai joita en edes huomioi kaupassa. En tiedä, en ole vielä keksinyt mitkä ne värit on...

Merja kirjoitti...

Ulla, kiitos. Ai työttömyyttä sielläkin.. ikävä kuulla. Mutta joo, onhan siinä se mukava puoli että parisuhde saa enemmän aikaa.

Sooloilija, kesällä musta onkin oikeuksissaan!

Neiti Nimetön, onhan ne armottomia joo. Toisaalta valkoinen ruskealla iholla on kyllä hyvin kaunis.

Sohvi, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat tuolla univormulla. Minullakin oli joskus tuota tyyliä vielä töissä ollessani.. Muki on Design House Stockholmin Bono-sarjasta, sitä myytiin täällä yhdessä liikkeessä tosi edullisesti viime kesänä.

Jaa että olet vilkuillut.. no hyvähän se on jos lukemistä löytyy. Ja minusta matkakuumeiden levitys on vaan mukavaa hommaa!

Vintage, mää olen omalla hiusvärilläni just se maantienharmaa. Ja kuten sanoit niin harmaa, musta ja beige omalla värityksellä on jotain aivan kauheaa. Mutta täällä on iho aina tummempi kuin Suomessa, ja tukkanikin on ollut vaaleampi (värjäyksen ansiosta..) ja yllättäen harmaakin sopii! Nyt sitä on kaapissani niin paljon että ei hyvä seuraa jos palaan vielä joskus talvi-ilmastoon ja kalpeuteen :)

Ja vielä että hyvin ymmärrän tuota vaateongelmaa lasten kanssa. Mun kaksi tyttöäni ovat väreiltään ihan erilaiset, joten jotkut vaatteet isosiskolta menee hyvinkin pienemmälle, toiset taas ei oikein sovi..