keskiviikko 7. huhtikuuta 2010
Järistyksiä Julianissa
Olemme kotona taas, kaikki vieraatkin kaikonneet. Ensimmäisenä oli tarkastettava talo, Meksikon puolella tapahtuneen järistyksen jälkeen. Ei mitään vahinkoja, ei edes tavaroita pois paikaltaan. Hyvä niin.
Järistyksen tapahtuessa olimme juuri saapumassa tähän vanhaan hotelliin Julianissa. Olimme autossa, joten emme edes tunteneet sitä, vaikka se oli kuulemma heilauttanut kunnolla tätäkin pientä kaupunkia. Viinakaupan omistaja oli joutunut seisomaan hyllyn edessä pullojaan halaten vahinkojen välttämiseksi..
Lapset varasivat huoneensa heti. Miehen kanssa mietimme joudummeko sängyttä yöksi. (Esikoinen siirrettiin kuitenkin veljensä viereen vaivihkaa yöllä, kun oli nukahtanut.)
Minä nukuin vähän huonosti, olin unohtanut korvatulpat kotiin. Mies kuorsasi ja jälkijäristykset heilauttivat välillä sänkyä. En kuitenkaan pelännyt, halusin vain unta..
Kaikenkaikkiaan kiva kokemus kuitenkin. Tykkäsin tästä vanhasta hotellista, vanhin lajiaan Etelä-Kaliforniassa. Kello viiden teetarjoilussa oli tunnelmaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Minä mietinkin, miten järistys on vaikuttanut teidän eloonne. Onneksi ei tuon järisyttävämmin.
Kauniit kuvat, hotelli vaikuttaa viihtyisältä!
Kello viiden teetarjoilu, ihanaa! :)
Minulla on ollut ajatuksissani pitää kotonani kunnon teetarjoilu, vaaleanpunainen teepannu on ollut liian vähällä käytöllä. Vieraat saisivat pukeutua kauniisti, laittaisin pientä hyvää syötävää ja sitä teetä tietenkin.
Klo viiden serviisissä saa varmaan muutakin kuin kupin teetä? Leivonnaisia?
Pakko sanoa että aivan ihana tämä sun blogisi. :) Kauniita kuvia ja kirjoitat mielenkiintoisesti! Piti ilmoitella että täällä luetaan, kun en ole aiemmin kommentoinut. :)
Hui, enpä tiedä miltä tuntui kokea edes pienikin järistys. Pelottavalta...
Mutta raporttisi oli taas kiintoisa ja kaunis. Jännää tapettia tuossa kylppärikuvassa.
Soma paikka! Minäkin ihastelin kylppärin tapettia:)
Maanjäristys tuntuu varmaan hurjalta,pienikin..
Oi, kun pääsisin itsekin tuollaiseen vanhan ajan hotelliin. Siitä haaveillessa...
Onneksi maanjäristyksessä ei tullut teille vahinkoja!
Onneksi ei tuntunut enempää tuo täristys.Täällä ihmettelen,milloin täällä tuntuu suurempi järistys,sellaisella alueella kun täälläkin ollaan.
Ihastuttava vanha hotelli!
Jännittäviä hetkiä siellä! Onneksi kotona ei ollut sattunut vahinkoja. Aivan ihana tunnelmallinen pikku hotelli!
Olina, San Diegossa oli heilunut kovemmin, ja melkein minuutin ajan. Siksi ihmettelenkin ettei kotona ollut mitään jälkiä liikkeestä..
Ilona, minä rakastan teetarjoiluja. Useimmat amerikkalaiset teet tosin ovat ihan syvältä.. joten olen eräälläkin reissulla kuljettanut mukana omaa teepussia :)
Piilomaja, tarjolla oli teetä, kuumaa omenasiideriä (oltiin omppukaupungissa) ja leivonnaisia. Hyvää oli ja kaikkea piti maistaa, heh.
Tiia, ilahduin! On niin kiva aina kun uusi lukija ilmoittautuu.
Liivia, näitä pieniä tärinöitä on ollut meillä päin useita, en osaa pelätä. Eri asia jos olisin sellaisessa että rakennukset lähtisivät luhistumaan, sitten olisin kauhuissani.
Niina, tuota tapettia katselin pitkään minäkin. Sitä oli parissakin kylppärissä tuossa hotellissa, erivärisinä.
Ja vielä, pienet järistykset eivät tunnu kovin hurjilta. Niitä ei ehdi edes ajatella, yleensä hytkähtää parin sekunnin ajan.
Bisquits, täältä löytyy paljon näitä vanhoja. Ja me tykkäämme näistä.. ja valitsemme aina kun mahdollista vanhemman.
Yaelian, toivottavasti säästytte isoilta siellä! Mitä olet itse mieltä niistä pienemmistä, miltä ne sinusta tuntuvat?
Kenza, tunnelmaa siellä tosiaan oli, tosin sellaista koristetta ja pikkutavaraa vähän liikaa minun makuun. Aina katselen noita sellaisella silmällä että 'jos tämä olisi minun, karsisin tuosta ja tuosta..'
Onneksi olette turvassa. Maanjäristys on varmasti järkyttävä kokemus, ainakin henkisesti, jollei muuten.
Hotelli näyttää varsin suloiselta. Se kuin kurkistus johonkin menneisyyteen.
Onpas ihania tilkkutöitä!
Uusi lukija ilmoittautuu. :) Tai no onhan tätä jo tullut luettua kerran pari. :)
Voi kun pääsisin edes joskus Kaliforniaan. Luettujen juttujen ja katsottujen kuvien perusteella voisin kyllä kuvitella asuvani joskus jossain päin Kaliforniaa. Harmi että muuttaminen ei enää ole kovin helppoa kun on jo lapsia.
Maanjäristyksistä en kyllä erityisemmin tykkää. Koskaan en ole kokenut järistystä enkä kyllä haluaisikaan kokea. Jotenkin se pelottaa.
Lähetä kommentti