keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Laguna Beach

Viimeinen stoppi matkalla kotiin: Laguna Beach. Olen kuullut paljon tästä merenrantakaupungista Losin ja San Diegon välillä, pitihän se nähdä.

Paljon viikonloppukävijöitä, liikaa liikennettä, ehkä vähän liian sliipattu paikka mieleeni. Sellainen postikorttikaunis. Onneksi vähän rappioromantiikkaakin löytyi, kaikki talot eivät olleet liian siloiteltuja.

Löysimme kivan pienen ravintolan rinteestä aivan meren rannasta. Söimme kalaa, taisinpa ottaa alkuun pienen pomegranttimartininkin. Istuimme terassilla, siltä oli huikeat näkymät merelle.

Kauniin tunnelmallinen päätös viikonloppumatkallemme. Tästä oli hyvä hujauttaa pysähtymättä kotiin saakka.


Last stop on the trip: Laguna Beach. Maybe a little too crowded and pretty for my taste. We found a nice little restaurant by the sea shore, had some fish for dinner and enjoyed the beautiful sea view and the gorgeous light. A nice ending to our weekend trip.

Hei hei, Hollywood


West Hollywood -> Beverly Hills -> Santa Monica -> Highway 1. Siinäpä ajoreittimme takaisin kotiinpäin.

Beverly Hills ja Rodeo Drive nähtiin pikakelauksella. Pahoittelen, ei kuvia putiikeista, Chanelit, Pradat ja muut jättävät minut hieman kylmäksi, valitettavasti. Suuntasin katseen mieluummin ylöspäin rakennusten muotoihin ja heijastuksiin.

Tiesittekö että keskellä Los Angelesia on varsinainen fossiilikeidas? No en minäkään. Keskellä West Hollywoodia on pläntti jolla pulppuaa luonnollisia asfalttilähteitä. Alueelta on kaivettu yli miljoona jääkauden fossiilia, eläimet kun juuttuivat aikoinaan tuohon asfalttiin, ja kaivaukset jatkuvat yhä.

(Älkää nyt kertoko miehelle, hän kun oli niin ylpeä kun sai meille esitellä tätä paikkaa, mutta vähän potkin itseäni jälkeenpäin kun huomasin että LACMA, Los Angeles County Museum of Art oli aivan naapurissa. Onneksi sentään Vanity Fairin muotokuvanäyttely oli jo loppunut.)

Eräs lähti seuraamaan sapelihammastiikerin jälkiä, talutusnuora valmiina kourassa.


Santa Monica, nyt lämmittää. Tykkäsin siitä miten täällä ihan vaatimattomat rakennuksetkin oli maalattu kirkkain värein. Paljon mieluisampi minulle kuin joku Rodeo Drive.

Luulenpa että ennen kuin lennähdämme Losista Suomeen kesäkuun lopulla yövymme Santa Monicassa. Taidanpa lähteä tästä jo kurkkimaan majapaikkoja..

Our drive back home took us thru Beverly Hills and Santa Monica. Quite frankly, places like Rodeo Drive with its high-end boutiques leave me cold. I liked the more bohemian look of Santa Monica much better.

We also stopped at La Brea Tar Pits before driving home. Over a million fossils found right in the middle of LA. During Ice Age, all those animals got stuck in the area's natural asphalt reservoirs. In fact, it is still seeping thru the pavement on the surrounding streets and in the park area.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Hollywood II

Reissumme perimmäinen tarkoitus oli siis tavata ystäviä. Juttua riittikin, sillä minä en ollut tavannut heitä koskaan, eikä miehenikään moneen vuoteen. Jonin ja Michaelin tarinasta voi lukea vaikkapa täältä. Mieheni on heidän poikansa Adamin kummisetä.

Meidän piti alunperin mennä tapaamaan heitä kotiinsa Los Angelesin pohjoispuolelle, mutta liikenneruuhkat olivat niin valtavat että he tulivat meitä vastaan hotellille. Kuljeskelimme viereisessä Farmer's Marketissa ja etsimme ruokapaikkaa. Helpommin sanottu kuin tehty lauantai-iltana ilman pöytävarausta ja näin isolla väellä.

Löytyi! Ei mitään gurmeeta, mutta pöytä meille sopiva kuin valettu, hampurilaiset ihan ok ja ketsuppitaidettakin saimme ihailla.

Ilta loppui liian nopeasti. Toivottavasti näemme pian uudelleen!



We had a good night with our friends in LA. Unfortunately, it came to an end too soon.

You can read more about Jon and Michael's battle for rights here.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Lost in Hollywood


Anteeksi nyt vain kaikille enkelten kaupunkia ihannoiville.

Olen aina pitänyt Losia Kalifornian kainalokuoppana. Liikaa autoja, saastetta, melua, sekasortoa, ihmisiä. Tähän tulokseen tulin jo ensimmäisellä käynnillä 20 vuotta sitten enkä voi sanoa juuri muuttaneeni mieltäni. Sanoisin siis edelleen: jos joskus saat tilaisuuden tulla länsirannikolle, älä vain käväise Los Angelesissä ja kuvittele sitten nähneesi Kalifornian.

Sitten on heti pyörrettävä jollakin tasolla puheensa ja sanottava, että vaikka enkelten kaupunki on minusta vähän luotaantyöntävä, on se kuitenkin hyvin monitasoinen. Kaupungin skaala on käsittämättömän laaja, mikä tuli todettua taas jo majapaikkaa valitessa.

Me yövyimme West Hollywoodissa, pari katua etelään Melrose Avenuesta. Ei mitkään kämäiset korttelit, todellakaan, vaikka tietysti kaupungista prameampaakin löytyy.

Hotellin nimi oli Farmer's Daughter, entinen kadunvarsimotelli, josta on tehty boheemisti retroileva, countrytyylillä kikkaileva majapaikka.
Lapset tykkäsivät lobbyn undulaateista. Hyvää viihdytystä sillä aikaa kun tsekkasimme itsemme hotelliin. Kadun toisella puolella sijaitsee CBS:n studio, joten erinäisten tv-ohjelmien kilpailijat ovat yöpyneet täällä.


Otimme kaksi vierekkäistä huonetta, yksi lapsille, toinen vanhemmille. Lapset asettuivat onneksi kiltisti nukkumaan tavalliseen uniaikaansa. Mies kipaisi hakemaan naapurista meille herkkuja ja alakerran respasta elokuvan.

Ihan kelpo yöpaikka, tämä maatilan tyttären maja.


Ok, so we did not really get lost. But we encountered massive traffic on our 24-hour trip to LA to meet friends.

I've never been much of a fan of this huge, sprawling city. Too many people, too much traffic. But maybe it is best to tackle this place one small neighborhood at a time.

We stayed at Farmer's Daughter, an old motel turned into hip boutique place in West Hollywood. Interesting decorating style, the motel look preserved but updated with quirky details and country style furniture.

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Le weekend


Terveiset viikonloppusuhinoista. Vaikka mieli kaipasi tänään pikkuista tutkimusretkeilyä, kädet ja jalat juuttuivat kotosalle siivouspuuhiin. Kaippa sekin on välillä ihan tarpeellista. Lastenhuoneet olivatkin vailla pientä kohennusta. Sängytkin vaihtoivat vähän paikkaa.


Sitten tulivat kotosalle pikkusammakot. Saas nähdä kuinka kauan järjestys pysyy, sängystä toiseen loikinta käynnistyi välittömästi.


Huomenna lähdemme pikkureissuun kuitenkin, Los Angelesiin, tapaamaan ystäviä joita minä en ole nähnyt kasvokkain koskaan eikä mieskään kymmeneen vuoteen.
Hyvää viikonloppua teillekin! Toivottavasti saatte tekin nauttia hyvästä seurasta, ystävien kanssa tai oman kultanne kainalossa.
* * * * *
Tried to get out of the house today, but got stuck cleaning and rearranging kids' rooms. Let's see how long they can keep them straight.
We are heading to LA for a short weekend trip. To see friends I've never seen face-to-face and husband hasn't seen for 10 years.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Kutoo ja haikailee

Huivin kudonta menossa, Marokko edelleen mielessä. Kävin ostamassa opaskirjankin.

Yritin juoda jääteetä, mintun makuista, mutten osaa vieläkään. Kyllä tee pitää juoda kuumana.

Kurkistus ulos, kyllä, lämpenee taas. Hellemekko päälle ja ulos kutomaan.

Oven pielen köynnös on puhjennut kukkaan ihan huomaamatta. Siitä lähtee uskomaton tuoksu. Kuin sireeni mutta vielä vähän makeampi.

My obsession with the summer trip to Morocco is growing. I had to go buy a guidebook.

I started to knit indoors, moved outside when the sun starting getting warm again. Everytime I go out it seems something new is blooming. Spring is here.

maanantai 2. maaliskuuta 2009

Marrakesh, mon Dieu!

Yhtäkkiä sen tajusin. Olen turhaan miettinyt pääni puhki hääpäivämatkamme kohdetta. Siellähän se alitajunnassa on ollut jo pitkään, pienoinen pakkomielteeni.

Olen jo kauan, kauan aikaa halunnut päästä Marrakeshiin, mystiseen, punaokraa hohtavaan kaupunkiin. Kuljeskella medinan kujia, käydä kuurattavana hammamissa, katsella keskustorin käärmeenlumoajia ja tulennielijöitä.

Huikaistua väreistä, mosaiikeista, riadien tunnelmasta. Ihmetellä väenpaljoutta ja vieraita ääniä.

Voi olla että elokuun alun kuumuus lamauttaa meidät paikoilleen, emmekä pääse riadimme suojasta päivisin liikkeelle juuri lainkaan. Mutta olisiko se niin harmillista, katsokaa nyt näiden rakennusten ihania yksityiskohtia. Voisin hyvinkin loikoilla tällaisessa paikassa tuntitolkulla, rakkaani kainalossa.


Kuvat on napattu riadien sivuilta.

* * * * *

There was still some hemming and hawing about the location for our 10th anniversary. Finally, a decision: gorgeous Marrakesh. It will probably be very, very hot in August, but it would not be so bad to get stuck in one of these riads, just enjoying the company of my beloved.