sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Julian

Sunnuntaiajelulla. Tunnin matka ylös vuorille Julianiin, jossa on alkaneet kuukauden kestävät omenafestarit. Matkalla näkyy ikkunasta pölyisiä vuoristoteitä ja paikoittain palaneita metsiköitä.



Pysähdyttiin myös katselemaan antiikkiliikkeitä, tottakai. Valikoimat taas huikeat, aikaa valitettavan vähän (autossa erinäisiä kärsimättömiä).


Julianista löytyy viehkoja vanhoja taloja. Pikkuisia kauppoja. Paljon viikonloppuvieraita. Hevosrattailla ajelua.



Ja tietysti omenia! Ja päärynöitä. Piirakkakahviloita, monta.

Suunniteltiin jo uutta vierailua. Seuraavalla kerralla jäädään yöksi. Kaupungissa on viehko majapaikka, vanha b&b. Sitten voitaisiin ehtiä ajella hevosrattaillakin, ja käydä poimimassa omat piirakkaomenat.

19 kommenttia:

Kaarina kirjoitti...

Oi, kuinka ihania kuvia, ja ihanan näköinen paikka! Yhdessä kuvassa näyttää, niinkuin isosisko olisi juuri alkamassa lyömään pikkuveljeä, joka istuu penkillä... ehkä se ei tilanne kuitenkaan ollut? :)

violet kirjoitti...

tuli jännä tunnelma kuvista ja tekstistä. En osaa oikein kuvailla.
Mielenkiintoinen paikka kummiskin, takuulla.
Olisko siellä aika hiukan pysähtynyt? Toivottavasti, kun kaikkialla se tuntuu laukkaavan niin.

aurinko kirjoitti...

kauniita lapsia, kauniita kuvia!
Mina pidan sinun blogin tunnelmasta. Nyt minun taytyy kylla luovuttaa paikkani sinun Laita hyva kiertamaan jutussa kun tajusin, etta minunhan pitaa pystya jatkamaan ketjua. Minun blogi on vain kutsutuille lukijoille ja minusta ei ole reilua jos osallistun kun blogini ei ole kaikille avoin. Ymmarrat varmaan mita tarkoitan! Joten summasummarum, luovutan paikkani jollekin toisella!:-)

Stina kirjoitti...

Ihanasti kertovia, kauniita kuvia!

s a n s k u :) kirjoitti...

No niin. Nyt sinun olisi pakko alkaa kirjoittamaan Kalifornian pahoista puolista jotten taalla kutisisi Kalifornia ikavasta. :) Aina tulee sellainen fiilis sun blogia lukiessa etta MIKSI asun taalla missa asun ja en siella. :D

pikkujutut kirjoitti...

Ollapa siella, ihanalta nayttaa ja kuulostaa!

Kirsi kirjoitti...

Ihania siskoksia kesämekoissa! Kesätunnelmia.. kuten puhelimessa kerroin me tarvottiin lauantaina Kätkätunturilla, jossa huipulla satoi rakeita ja lunta! Alhaalla - tunturin juurella - ei lumesta ollut sitten tietoakaan. Äsken haravoitiin pihaa syksyn lehdistä ja ajoin nurmikon...viimeistä kertaa tälle syksylle...toiveajatteluako? Tuomakselle terveisiä, että nähtiin paljon poroja matkalla Leville, olisiko ollut Petteri Punakuonokin matkalla Korvatunturille??? t. Siskosi

Merja kirjoitti...

Kaarina, hehe. Ei, siellä leikittiin seuraa johtajaa. Mies leikitti että sain katsella antiikkeja.. Isosisko on erittäin rauhaarakastava persoona.

Violet, en nyt oikein usko että sulla menisi sanat suusta ;-) Joo, Julianissa on varmaan sesongin ulkopuolella aika pysähtynyt fiilis, mutta nyt tosi paljon väkeä ja vierailijoita.

Aurinko, kiitos. Mun puolesta kyllä saisit pitää paikkasi ketjussa mutta ymmärrän myös jos haluat luopua. Eli paikka siis avoimena jollekulle toiselle!

Stina, kiitos.

Sansku, ok, lupaan kertoa jotain toooosi ikävää seuraavalla kerralla ;-)

Pikkujutut, onhan täällä paljon ihanata. Mutta arkea myöskin.

Kirsi, mepä nähtiin tuolla sarvet jollain seinällä ja T tuumasi heti että poro. Ei tainnut olla poronsarvet.. Ja kuuma oli, tais olla 30 astetta.

Anniina kirjoitti...

Näyttääpä ihanalta! Suomessa ei ole tarpeeksi ihmisiä että kannattaisi järjestää tollasia tapahtumia. :(
Suloinen pikkukaupunkitunnelma!

Vilijonkka kirjoitti...

Oih, oikeita antiikkiliikeeitä! Tahtoo... (täällä kaikki feikkivanhaa).

Kuvia katsellessa alkoi nenässä oikein tuoksua. Yöksihän tuollaiseen paratiisiin täytyy jäädä!

Liivia kirjoitti...

Ihan kun olis ollut matkalla. Nämä oli kivoja!

Onko tuo vaalea pikku tyllerö teikäläisiä? Suloinen kuin mikä, muistin vaan että hän olisi brunette.

Okrankeltainen palanut ruoho jostain syystä vetoaa muhun aina. Se väri kai ja se, että ruohonleikkurit ja sadettajat eivät yleensä jyllää siellä...

Merja kirjoitti...

Anniina, olis kai niitä ihmisiä... mutten tiedä onko sitten kiinnostusta..

Vilijonkka, tuo yksi paikka oli kyllä ihan paras. Sokkeloinen, paljon pieniä huoneita joissa silmänruokaa älyttömästi. Pitäisi ajella sinne ilman näitä muita ja viettää kokonainen päivä. Siellä oli mm. korillinen hopeaisia ruokailuvehkeitä, dollarin kipale. En ehtinyt kuin vilkaista..

Liivia, meidän tylleröhän se. Tukkansa on vaalentunut auringossa. Aivan mainio tapaus, juttunsa naurattavat mua monta kertaa päivässä...

aino kirjoitti...

omppufestarit kuullostaa aivan ihanalta.
Suomessa kai jokainen viettää niitä omissa puutarhoissaan vaan, mutta tuollainen tapahtuma olisi huikea!
omppuherkkuja & antiikkia, nam.

Vintage living kirjoitti...

Voi ei, älä näytä enää yhtään hellemekkoa ettei ala tulla kade;D Meidän kesä oli niin nopeasti ohi että tuntuu melkein kurjalta kun joillakin se vielä jatkuu... Saisi olla vähän pidempään lämpöä täälläkin. Ihana tuo vaalea pikkutyttö teillä, niin nätti. Näitä sun postauksia on niin kiva katsella, Kalifornia on itselleni täysin tuntematon seutu.

Leena kirjoitti...

Ihania kuvia, matkatunnelmaa...pölyiset vuoristotiet kuulostavat niin houkuttelevilta...ja omenafestarit!

Pidän kovasti kuvasta, jossa kurkkaat peilistä.

17 neliötä kirjoitti...

Kun olin skånessa vaihtarina, kävivät kaverini omppufestareilla...paikalliset olivat tehneet ties mitä jännää eri värisistä omenoista. Vaikutti hauskalta tapahtumalta. Aika jännää, että tällaisia ei niin tavallisilta kuulostavia juhlia löytyy eri puolilta maailmaa! Houkuttelevan kesäisiä kuvia! :)

Ekub kirjoitti...

Näistä kuvista tulee mieleen jotenkin sellainen vuosikymmenten takainen tunnelma, kun pikkutyttökin keikistelee niissä hauskasti hienossa mekossaan. :)

Helinä kirjoitti...

Olisipa nyt tuolla! (Täällä on kamalan pimeetä juuri nyt)

millam kirjoitti...

Matkakuume nousee näitä kuvia katsellessa... Laitoin blogiini vihdoin anna hyvän kiertää -postauksen :)

Millam