lauantai 17. huhtikuuta 2010

Lepatusta

Butterfly1

Butterfly2

Olemme seuranneet hienoa luontonäytelmää parin viikon ajan.

Lapset saivat joululahjaksi perhosentoukkia. Saimme ne viimein tilattua, ja jännittyneenä olemme katselleet ensin toukkien ryömintää, sitten koteloitumista.. ja viimein tänään perhosten kuoriutumista!

Nyt katselemme miten väri hiipii siipiin vähitellen. Miten perhoset väristelevät siipiiän varovasti, harjoittelevat ensilentojaan. Pian päästämme ne puutarhaan, tekemään tuttavuutta laventelien kanssa, kokeilemaan siipien kantavuutta.

Butterfly4

Outside

The kids got butterfly caterpillars for Christmas. We finally ordered them, and it has been the best Christmas present ever. It has been so fascinating watching them, developing from crawling caterpillars to chrysalis, then finally turning into creatures with wings.

Now we are watching how the color is creeping onto their wings. Soon we will let them go in the garden, see how they like the lavender, and how they fly for the first time.

11 kommenttia:

Kirsi kirjoitti...

Vau, mikä lahja! Ei ois tullut mieleenikään, että tuollainenkin lahja voi olla. Teillä on taatusti vietetty jännittäviä hetkiä ja kuvistasi päätellen kauniita yksilöitä on kuoriutunut. Etenkin tuo eka kuva on tosi hieno!

Liivia kirjoitti...

Voi mun tyttö rakastaisi tuollaista puuhaa! Hieno lahja.

Vilijonkka kirjoitti...

Oijjoi, hurjan mielenkintoista ja vielä kaunistakin!

Olina kirjoitti...

Oho! Mahtava lahja!

Satu kirjoitti...

Wow, meidän Säde rakastaisi tuollaista lahjaa! Kiinassa ekana vuonna kasvattivat silkkiperhosen toukkia koulussa ja saivat kotilot sitten kotiinkin kesäksi. Silkkiperhoset vaan kuolevat ihan muutaman päivän ikäisenä, mikä oli tietysti iso harmi :-(

Kenza kirjoitti...

Upea lahja! Minkä kokoinen perhosten "terraario" on?

Merja kirjoitti...

Kirsi, kauniita ne on ja koko ajan tulee lisää..

Liivia, lapset on meilläkin olleet hyvin innoissaan tästä. Tosin luulen kyllä että suru tulee puseroon kun perhoset pitää päästää..

Vilijonkka, tästä on ollut hupia aikuisillekin!

Olina, joo, paljon mieluummin tällaisia kuin sitä krääsää mitä yleensä tulee..

Satu, ei taida mitkään perhoset kovin pitkään elää. Mutta nämä hippasen pitempään kuitenkin.

Kenza, tuo on sellainen verkkopussi, olisko jotain puoli metriä korkea. Eihän niitä siellä viitsi kuoriutumisen jälkeen pitkään pitää, odotellaan että siivet on valmiit ja sitten päästetään lentoon..

Anonyymi kirjoitti...

Edellisiin jonkin toisen lukijan kommentteihin palaten vielä: olet todella avannut silmäni (ja sieluni) näkemään ks. maan ja osavaltion aivan uudella tavalla. Kaikki kliseet siis nurkkaan!

Todella kaunista, monipuolista ja down to earth meininkiä. Todella upeita paikkoja ja ihanaa retroutta ja "vanhaa aikaa" löytyy sieltä myös. Kova hinku päästä sinne uudelleen näin vuosien jälkeen...

t.Minttu

virkattu lintu kirjoitti...

Kaunista ja jännittävää tosiaan! Perhoset on kyllä ihania, kiva kun niitä alkaa pian näkymään täälläkin :)

Kasselin kyyhky kirjoitti...

Upea lahja! En ole tuollaisesta ideasta aikaisemmin kuullutkaan.

MaaMaa kirjoitti...

Mahtava lahja! Miten keksittekin?

Mulla oli pienenä mikroskooppi ja muistan kuinka mielettömän kiinnostavaa oli kaikkea pikkuruista tutkia. Perhosten siivet olivat käsittämättömän näköisiä mikroskoopin läpi katsottuna, samoin ampiaisen pistin ja paarman leuat!