Olemme saaneet sateita, paljon. Ette uskokaan miten se on kirkastanut maiseman värejä, vehreyttänyt kukkuloita, raikastanut ilmaa. Lähdimme miehen kanssa aamukävelylle.
Hiekkatie rapisee ihanasti jalan alla. Bougainvillet loistavat taas. Viimeksi näin unikkoja siellä täällä, nyt ne ovat kadonneet. Muistan paikan josta poimin viime maaliskuussa villejä lupiineja, luulen että nyt käyn kurkkimassa niitä jo helmikuun puolella. Ne saattavat olla sateiden ansiosta aikaisessa.
Kävelemme ylämäkeen, yhä korkeammalle. Täältä näkee melkein merelle saakka, vaikka sinne on matkaa viitisentoista kilometriä.
Välillä kävelemme golf-kentän laitaa. Ei näy ketään kentillä, eilen satoi, lieneekö liian märkää? Meitä ei kuitenkaan golf kiinnosta.. eteenpäin!
Rosmariinikin on alkanut kukkia, täynnä mehiläisiä. Tämä on varma merkki aikaisesta keväästä.
We are out on a morning walk. There have been lots of rains in Southern California, and it is starting to turn green everywhere. Rosemary in full bloom, so fragrant. And the air lovely and fresh.
13 kommenttia:
Aivan satumaisen upeat näkymät kuvissasi! Täällä viereisessä puistossa kukkivat ylimmässä kuvassa näkyvät samaiset aloe arborescens kasvit juuri nyt.
ihania kuvia!
awwwwww :) luin ennen blogiasi hesarin artikkelin "helmikuussa jatkuu pakkaset". Oi, minäkin haluan tuoksutella yrttejä ja lähteä ulos ilman villasukkia :)
Minä pidän aina maisemista missä ollaan tavallaan hiukan korkealla ja sitten meri näkyy siellä jossakin...kuten sanoit, vaikka onkin vähän kaueampana.
Kävelylle kun pääsiskin raikkaaseen ilmaan!
Tuo on kuin jostain satukirjasta (4. kuva). Ihan epätodellinen!
Tuo lämpö, auts.
Voi miten ihania kukkasia! Ja tuo rosmariini! Minua alkaa kieltämättä hieman korpeamaan tuo yksitoikkoisen valkoinen maisema ja kaipaisin jo edes ihan pieniä väriläiskiä. Sitä saa vielä odottaa...
Mutta raikasta ilmaa meilläkin on. Siis todella raikasta. Aamulehdessäkin varoiteltiin, että tänään on 10 minuutin ulkoilun seurauksena olemassa jo todellinen paleltumavaara. Että täällä ei käydä hetkeen aikaan kävelylenkeillä. Onneksi näiden hienojen kuvien avulla voi kuvitella olevansa kävelyllä. :)
Kaunista, kaunista! Tunnelmasta tulee kyllä vahvasti mieleen jokin Italialainen aivan välimeren rannassa oleva seutu, kylläpä tänne jo niiiin paljon kaivataan tuoksuja ja lämpöjä, voi kun oikein sydänalasta kouraisee.
Just tuolla Liivialla hehkutin, että tykkään kun on kunnon talvi. Mutta jo heti perään on sanottava, että vielä enemmän tykkäisin olla teidän maisemissa! Kiitos, kun sai hipsiä perässänne :)
Ai, että tuli ikävä KESÄÄ....No täällä pakkanen laski sentään -27C ---> -20C, mutta kun siihen lisätään tämänhetkinen viima, niin pakkasvaikutus onkin taas -29C !
Ihania kuvia, onneksi ne lämmittävät.
Ulla
Yaelian, ai sekö sen nimi on.. Nuo kukat on kyllä jännät, loistavat pitkän matkan päähän.
Sansku, kiitos.
Saara, oi ei pakkasia. Voisin päivän tai pari piipahtaa, ja sitten sanoa kiitos riitti. Mutta jos yhtään lohduttaa, pidän villasukkia kotona kun täällä on lattiat niin kylmät. Näitä taloja ei juuri eristetä, ja yöllä lämpö putoaa kuitenkin rajusti.
Violet, joo, alaspäin on kiva kattella ;) Ja tekee erittäin hyvää persuksille kävellä tuota ylämäkeä..
Liivia, miehen vanhemmatkin totesi kun kävivät kylässä että elätte kuin jossain lomakohteessa. Siltähän tämä välillä tuntuu, vähän kuplalta. Mutta kieltämättä silmiä hivelee.
Lähdin liikkeelle huppari päällä ja arvatenkin tuli hiki puolessa välissä mäkeä. Hyvin olisi tarjennut t-paidassa.
Minjushka, käyt sellaisia pikkupyrähdyksiä siellä lehmälaitumen ympärillä sitten :)
Parolan asema, joo, välimerimäistä hyvinkin, nuo talotkin kun on sitä arkkitehtuuria ajatellen suunniteltu. Minusta on kiinnostavinta kävelyllä katsella miten kukin on kukkaistutuksensa ja pihamaansa suunnitellut, niissä on todella kauniita muotoja.
Tanja, ei taideta mekään kyllä enää kauaa olla. Ennen sitä pitää varmaan käydä kameran kanssa ikuistamassa koko tienoo.
Ulla, alkoi hytisyttämään kun luin :)
Juu, ihana olisi täältä kylmyydestä päästä sinne lämmittelemään!
Mä tykkään kyllä talvesta, mutta tää menee jo vähän yli! Olisi voinut olla vähän pehmeä lasku tähän neljään vuodenaikaan...
Mieletöntä katsoa noin kesäisiä kuvia täällä pakkasessa hytistessä. Ihanat värit!Minäkin aina kapuan joka paikkaan katsomaan horisonttia.
Todellakin satumaista. Ja rehellisyyden nimissä on sanottava, etten olisi oikein osannut sijoittaa maisemaa mihinkään maahan. Talot tuovat mieleen latinalaisen kulttuurin, maisemassa jotain englantilaista, meri taas kuin jostain muualta. Kerrassaan hurmavaa.
Mulla kävi joitain päiviä sitten mielessä vähän sama postausidea, mutta se olisi mopomatkani kotoa ostarille, matkalla näkyvien ihmisten kera, niitä kun riittää aina...
Lähetä kommentti