Point Reyesin majakka

Jos Point Reyesin niemimaan nummet ovat vaikuttavat, niin sanat loppuvat kesken kun päästään niemen kärkeen, majakan luokse. Mitkä merinäkymät!

Katselimme kauas horisonttiin, jossa siinsivät Farallon-saaret. Tuolle pienelle, kallioiselle, syrjäiselle saariryhmälle tehdään San Franciscosta valasbongausmatkoja. Matka saattaa aiheuttaa pientä merisairautta, mutta on luultavasti upea kokemus. Saarilla asustaa paljon merileijonia, mistä johtuen siellä on todennäköistä nähdä uiskentelemassa myös valkohaita. Hait tulevat syksyisin talvehtimaan saariryhmälle vietettyään kesän kauempana Tyynellämerellä.

Kun on ensin kivuttu ylös mäkeä kallion huipulle, on majakalle päästäkseen käveltävä alas 300 porrasta. Takaisin ylöspäin kiipeäminen vastaa kuulemma 30-kerroksisen talon huipulle kävelyä portaitse.

Me emme kuitenkaan päässeet testaamaan pohkeiden kestävyyttä, majakka oli joulupäivänä suljettu. Harmi.

Mutta vaikkei portaita kiivettykkään, liikuntaa voi noiden kolmen kanssa harrastaa aina. Lapset tietävät taikasanan, juoksevat kohti kädet ojossa ja huutavat 'Kyyti Hyytiläinen!' (Lempinimi jonka olen antanut keskimmäiselle kauan sitten, hän kun on aina vailla syliin kannettavaksi.)

At the tip of Point Reyes, lies the lighthouse. To reach it, you first walk up to the edge of the cliff (and nearly faint, the views to the sea and beach are so gorgeous!) and then walk down 300 steps.

We did not get to test our legs for that though, the lighthouse was closed. Too bad.

Out on the horizon, we could faintly see the outline of the Farallon islands. I told the kids about the great white sharks that inhabit the waters out there during winter time. They feast on the sea lions that live on the shores of the islands.