keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Paahtaa


.. ulkona aurinko. Olemme taas keskellä helleaaltoa, huomenna heilahtaa mittariin +35.

Minä paahdan sisällä. Jätin kirkkaan kankaan mietintään ja siirryin uuteen ompeluprojektiin.

Miten jaksat ommella, kysyi ystävä minulta. Kieltämättä se onkin joskus pitkäveteistä. Kahlata läpi kaavanleikkuut ja huolittelut. Surrata pitkää tylsää suoraa kun tekisi mieli tehdä ompeleella kiekuroita.

Mielessä on kuitenkin koko ajan kirkkaana lopputulos. On mukavaa nähdä edistyminen, tietää olevansa kaukana täydellisestä mutta kuitenkin kulkevansa jatkuvasti eteenpäin.

Minulle kankaat ovat kuin maalausalustoja. Usein ne kertovat itse minulle miksi haluavat päätyä. Pitää vain osata katsoa ja kuvitella, sitten rohkeasti toteuttaa.
* * * *
It is getting hot in California again. Tomorrow we will have +35 Celsius.
I am working away inside. Another project on the way.
For me, starting with a new fabric is always exciting. I think the fabrics actually speak - you just have to take the time to listen. And find out what it is they would like to be.

18 kommenttia:

aurinko kirjoitti...

upeita juttuja olet tehnyt. sait minutkin inspiroitua. jouluksi juttuja:-)

Sari kirjoitti...

Täällähän on jo puoti pystyssä ! Ja sun kirjoituksesi siellä voisi sopia minunkin ompeluksiini.

Samaa mieltä kangasjutusta, usein kangas antaa idiksen, mikä siitä pitäisi tulla. Sitävastoin, minulla vähän vaihtelee tykkäänkö suorasta vai kiekurasta. Ehkä molemmista hyvässä suhteessa. Yleensä ei ole aikaa kaavojen kanssa pyöritellä, joten yksinkertainen malli, mutta persoonallinen kangas ja hyvin viimeistelty on tällä hetkellä minun heiniäni.

Juliet Jones kirjoitti...

Ihania värejä kankaissasi.

Lankojen kanssa sama juttu, odotan miksi ne milloinkin haluavat. Saattaa pari kerää pyöriä korissa kuukausia ennen kuin selviää miksi ne haluavat tulla.

mizyéna kirjoitti...

Onnittelut puodista. Ihana nimi sillä!

Ylin kuva on kaunis!

Kaylovesvintage kirjoitti...

love the fabric.

Mimmi kirjoitti...

Ihana kangas, hameko siitä tulee?

Yhdyn täysin tuohon lopputulos-kommenttiin. Olen ihan aloittelija ja surkea käsitöiden kanssa, mutta onnistuin kuin onnistuinkin kutomaan massiivisen kaulahuivin. Jäljestä en tiedä, mutta valmistuminen oli ihana tunne!

s a n s k u :) kirjoitti...

meillakin ollut helletta. eilen oli +34C. nyt onneksi vahan viileampaa taas. vaikea nukkua helteessa. muutenkin mulle aina riittaa se +20-22C.

mina varmaan ompelisin myos jos olisi askarteluhuone jossa poyta ompelemiseen. kurja aina raahata ompelukone keittionpoydalle ja ei sita sinne voi jattaa.

Matroskin kirjoitti...

Minusta juuri tekeminen on ihanaa. Onko tuo kangas vintagea?

Matroskin kirjoitti...

PS: Mistä edellisen postauksen kangas on peräisin? Onko se vanhaa vai uutta?

Vilijonkka kirjoitti...

Se on tosiaan hauskaa kun kankaat ovat toisinaan niin selkeästi jotain tiettyä mallia varten. Tuokin turkoosi just tuollainen vekkihamonen.

Oletko jo tottunut otsikseen?

aino kirjoitti...

Vaikka tykkäisikin tekemisestä, niin joskus tökkii ja silloin on hyvä jos on se lopputulos kirkkaana mielessä!

Sulla on aika vauhti päällä siellä :D

Ihanaa tämäkin kangas.

Merja kirjoitti...

Aurinko, hyvä jos inspiraatio leviää, jouluksi ehtiikin hyvin vielä.

Sari, en minäkään kaavoja muuten pyörittelis, mutten osaa kyllä vetäistä lastenvaatteita ilman kaavoja. Ainakaan sellaisia joita kehtais myydä..

Juliet, pätee kyllä lankoihinkin, joo!

Mizyéna, kiitos, nimeä väänsinkin aika pitkään. Öisinkin tuli mietittyä välillä :)

Kay, thanks. Referring to your earlier comment, what fabrics would you like to see as pillows?

Mimmi, siitä se lähtee. Olin itse aika surkea käsitöissä kouluaikoina (peruskoulussa siis) enkä ole sen kummempaa koulutusta koskaan ompeluun saanutkaan. Mutta sitkeä harjoittelu näköjään tuottaa jotain tulosta. Joo, hamehan siitä.

Sansku, olen kyllä huomannut että nyt kun on iso pöytä jonka ääreen mahtuu sekä tietokone että ompelukone ja tilaa on vielä kankaitakin leikata, saa paljon enemmän tehtyä. Silityslautakin tönöttää tuossa ikkunan äärellä aina valmiina, tulee jopa harrastettua saumojen silitystä ompelun lomassa, sitä en ole koskaan aiemmin viitsinyt tehdä.

Matroskin, kaikki kankaat joista ompelen tuonne putiikkiin on vintagea. Tämä samettikangas on 70-luvulta, ja vielä tosi kirkkaat värit.

Vilijonkka, otsis vähän vielä tökkii mutta tänään sentään mennään ilman pinnejä...

Aino, mulla tökkii lähinnä se että olen lyhytpinnainen ja haluan valmista heti. Mutta hyvä musiikki taustalla auttaa, ja se selkeä idea siitä mitä on tekemässä.

Celia kirjoitti...

Voi miten hieno tuo turkoosi ja ruskea yhdessä ylimmässä kuvassa, tykkään tuosta väriyhdistelmästä kovasti, ihana kuva!

Hurmaava uusi tukka sinulla. Tuollaista olen itsekin miettinyt omaan päähän.

katri kirjoitti...

Voi miten ihania juttuja ja kuvia tässä blogissa :) Ihania<3

Vintage living kirjoitti...

Ihanat tummat puunsävyt ylimmässä kuvassa! Kaunis tuoli, pöytä ja lattia:)

Tanja kirjoitti...

Pitkästä aikaa kommentoimassa, vaikka kurrkimassalurkkimassa käyn päivittäin. Nykyään huonosti vaan energiaa kommenttien jättämiseen. Mutta, ole iloinen ja ihastunut puodistasi/puotiisi. Ja nuo vaatteet. Ne ovat ihania! Ja kauniisti ommeltuja! Sen lisäksi hihkun vielä riemusta nätin tuolisi vuoksi.

Merja kirjoitti...

Celia, väriyhdistelmä on mieluinen mullekin. Tukka... siihen vielä totuttelen.

Katri, kiitos ja tervetuloa!

Vintage living, kiva kuulla sinustakin. Joo, puulattiaa löytyy täältä meidän kodista alakerrasta mutta valitettavasti on sitten kaverina myös tuota inhottavaa kokolattiamattoa. Tuoli on taas vanha pankkituoli jonka löysin täältä vuosi sitten. Se on mun työtuolinen, kaukana ergonomisesta mutta kaunis.

Tanja, kiitos! Minua ilahduttaa kommenttisi koska tiedän kangasrakkautesi.. ja makusikin on niin hyvä :)

Liivia kirjoitti...

Tuosta on ilmiselvästi tulossa aivan upea mekko!