maanantai 3. elokuuta 2009

Aamu katolla

Mies jäi aamusella jatkamaan vielä unia, kun minä lähdin kiertämään taloa. Rappusilla tuli vastaan toisesta riadista kulkenut kissa, josta sain perässä tassuttelevan, maukuvan kaverin.


Katolla oli tähän aikaan aamusta vielä miellyttävän lämmintä. Samaa ei voinut sanoa enää päivällä kun lämpötila kipusi yli 40 asteen.

Illalla, uinnin jälkeen, sain miehenkin mukaan ylös, katselemaan Marrakeshin kattoja ja ihailemaan laskevaa aurinkoa.


He likes to sleep late in the morning. I like sleep too, but usually have to get up earlier, otherwise I feel like the day will be wasted. I snuck up to the roof, it was still pleasant this time of the morning. During the day the temperature climbed up to 40+ Celsius, and the rooftop was hotter than blazes.

7 kommenttia:

Vilijonkka kirjoitti...

Ihastuttavia tunnelmia! Ja mikä rimppakinttukissa, mahtoi olla käheät ja surkeat maukaisut. Ei tainnut olla napurin riadi teidän veroinen kämpän veroinen.

Meillä kuljettaisiin juuri samalla tavoin kahdessa rytmissä!

Liivia kirjoitti...

Minä vain huokailen. Edelleen täydellinen paikka!

Sama juttu meilläkin, mies kuorsaa vielä kun minä jo tutkimusmatkoilla.

Jael kirjoitti...

Kiva katto! Ja miten hienot näköalat sieltä on!

Parolan asema kirjoitti...

Onpa todella kaunista! Suurimman vaikutuksen tekee tuo letkeä kuvioilla iloittelu, ne niin kuuluvat näkymään tuolla, hämmästyttäviä värejä, miten voikaan noin vahvoilla väreillä saada noin tyyntä fiilistä? Vau...

MaaMaa kirjoitti...

Aivan ihana kattoterassi! Voin kuvitella, että sielä on KUUUMA päiväsaikaan, mutta aamun pehmeässä auringossa ja illan hämärtyessä ... ah!

Suloinen oma aamuhetki :)

Merja kirjoitti...

Vilijonkka, olihan se vähän raasu. Mutta söpö.

Liivia, luulen että mies oli tuolla reissulla vähän huojentunut että oli niin kuumaa. En ollut suuna päänä koko ajan menossa.. sai rauhassa lueskella kirjoja ja rentoutua..

Merja kirjoitti...

Yaelian, sieltä katolta tosiaan näkyi kauas, riad oli kolmessa kerroksessa.

Parolan asema, värejä tosiaan oli kaikkialla ja runsaasti. Ja niistä vallitsevin tietysti se muurien hämmästyttävä sävy joka vaihteli vaaleanpunaisesta koralliin, riippuen vuorokauden ajasta.

MaaMaa, yhden aamun ja yhden illan vietimme katolla, siihen se jäi, vaikka ihanan rauhallinen pakopaikka se oli.