Hyvää huomenta

Aamun tavalliset: lapset ovat keksineet hyppyleikin portaissa.

Minä bloggaamassa.

Mies nukkuu, pitempään kuin minä, kuten melkein aina viikonloppuisin. Saakin nukkua, arkiaamuisin nousee aina ensimmäisenä.

Nyt pitäisi lähteä laittamaan aamucroissantit paistumaan. Ihailla vähän uusia lattioita siinä sivussa (saimme vihdoin kahteen muuhunkin kylppäriin laatat, ihanaa!). Miettiä mitä tänään tehtäisiin.

Aamu on pilvinen, yöllä on satanut. Olemme saaneet nauttia viileästä viikonlopusta, harvinaista täällä.

Hyvää sunnuntaita!

* * * *

Good morning! Just scenes from a typical Sunday morning. The kids have discovered that a mattress and the stairs makes a good jumping ground. I'm blogging. He is sleeping (I like to let him sleep longer every now and then, on weekdays he is always first one up).

Breakfast, and then let's see what today brings.

Have a nice Sunday!

Coronado paradise

Illallisen jälkeen kävelyllä Coronadossa linssiluteen kanssa. Ihailtiin taloja ja puutarhoja, ja kesäisen illan valoa.

Täällä asuvat ovat varmasti syntyneet onnellisten tähtien alla. Mitä idylliä.

Tosin paitsi onnea, luultavasti on vaadittu myös paksua kukkaroa. Näihin ei pääse ihan halvalla. Upea hiekkaranta on tuossa ihan nurkan takana.

Tämä talo olisi myytävänä. Rakennettu 1897, Coronadon hotellin johtoportaan väelle. Oletteko valmiit kuulemaan hinnan?

Vain neljä ja puoli miljoonaa dollaria.

(Sanottakoon nyt että ihan kaikki talot tällä saarella eivät liiku tässä hintaluokassa, mutta alle miljoonalla ei täältä oikein irtoa mitään, niinkuin ei monesta muustakaan naapurustosta tässä kaupungissa.)

Yö kummitushotellissa

Mies lupasi pitkälle viikonlopulle lapsivapaan illan ja yön. No enhän minä mihinkään osaa yksin lähteä. Hellyin ja hilasin mukaan esikoisen, joka tietysti repesi riemusta.

Hurautimme Hotel del Coronadoon, huoneeseen 3369.

Tässä vuonna 1888 rakennetussa viktoriaanisessa hotellissa riittää nurkkia ja soppia. Ja mehän halusimme nähdä ne kaikki. Ajeltiin hissimiehen kanssa, samoiltiin pitkiä käytäviä, kurkisteltiin ikkunoista, soviteltiin tuoleja.

Yritettiin nähdä Kate Morganin haamu. Katen sanotaan kummittelevan hotellissa, hän ampui siellä itsensä vuonna 1892.

Ei nähty aaveita, mutta yksi huoneen lipaston laatikoista aukesi koko ajan mystisesti itsestään, vaikka kuinka sinnikkäästi työnsin sitä kiinni. (Järkeilin kyllä jälkikäteen että tämä luultavasti johtui huoneen kallellaan olevasta lattiasta.)

Oceanside

let's go up to Oceanside

see the surfers ride

rising tide

the ocean wide

Me and him

Joka toinen perjantai meillä on miehen kanssa treffi-ilta. Silloin lapsilla on kerhossa oma elokuvailta, ja me menemme yleensä syömään jonnekin, tai haemme kotiin syötävää ja käperrymme sohvan nurkkaan katselemaan elokuvaa yhdessä.

Kolmen lapsen vanhempina osaamme todella arvostaa näitä yhteisiä hetkiä. Takana ovat nyt ne vuodet jolloin tällaisia hetkiä ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Olimme jatkuvasti työvuorossa, päivät ja yöt. Vaihtamassa vaippaa, syöttämässä, nukuttamassa, lohduttamassa. Kaikki tärkeää työtä.. mutta väistämättä parisuhde jäi taka-alalle noina vuosina.

Nyt otamme vahingon takaisin. On ihanaa odottaa näitä yhteisiä iltoja. Suunnitella mihin mennä, ehkä päättääkin että parasta on vain katsella elokuvaa sohvalla. Nukahtaa toisen kainaloon.

Tänään olimme Del Marissa. Nautimme illallista, sitten pieni hetki rannalla, auringonlaskua katsomassa. Vain me kaksi.

Terveiset altaan reunalta

Johan on pidellyt kiirettä! Hirmuinen ruljanssi yhden vuokranantajan visiitin takia. Onneksi ei tullut se pahansisuinen ukko, vain vaimonsa. Nyt on sitten sopimusta jatkettu, samassa talossa siis ainakin vuosi eteenpäin. Parempi näin, ei tarvitse muuttaa lomien alla.

Ja talokin on nyt siisti. Voi huokaista, kolmen päivän viikonloppukin tulossa, maanantai on Memorial Day.

Lähdin altaalle, näettepähän reittini sinne. Klubitalo on kukkulalla, tykkään kovasti kävellä siellä. Kaunista ja rauhallista. Rosmariinipensaat tuoksuvat kivipolkujen reunalla, kolibrit lentelevät kukissa.

Sisäpihalla solisee suihkulähde. Kahvilasta kuuluu puheensorinaa.

Saan taas koko altaan itselleni. Ketään muita ei näy vedessä. Vain allaspojat ja minä.

Kiskaisen kilometrin uintilenkkini ja loikoilen hetken kuivattelemassa auringossa. Melkein nukahdan.

After a hectic week during which I prepped the house first for a visitor, then for a meeting with our landlord, it was nice to just take a break.

I headed to the pool in our community. It is lovely and quiet up there, always. I do my swim in the mornings, and usually get the pool all to myself. Such luxury.

Smell of rosemary bushes, hummingbirds flying around, laughter from the cafe. I almost drifted to sleep after my swim.

Plussan puolella

Kiireessä vain lista viime päiviltä:

+ ihanat lämpimät päivät, keskilämpötila +25
+ takapihaa kohennettu - suihkulähde kuurattu, rikkaruohot nypitty, ruusut kukoistaa!
+ Suomi-loma siintää jo! enää reilu kuukausi
+ mukava vieras briteistä viikonloppuna
+ kivat synttäripippalot keskustassa

- pienoinen väsymys painaa, taloa ja pihoja siivottu eikä vielä loppu näkyvissä
- vuokranantaja tulossa vierailulle, edellinen siis johtuu tästä
- maanjäristys eilen illalla (tosin koen tämän myös plussana!! jännä!)

(Kuvat otettu huhtikuussa eläinpuistovierailulla, siellä oli hieno perhosnäyttely, lentelivät kasvihuoneessa vapaina.)

* * * *

Just listing a few plusses and minuses of last days, since I am pretty busy. We've had a nice visit from a British friend, definite plus. Also love, love, love these warm days!

Last night's earthquake was a slight negative... though I think it was pretty exciting too! (I would never get to experience this in Finland..)

Kaksi kertaa kesä

Kotiuduttu reissuista. Nyt vaan nautiskellaan kodista ja parhaista kesäpäivistä vähän aikaa. Havahduttiin siihen, että sisäpiha oli laittamatta, ja sehän on mainio paikka viikonloppuaamuina istuskella ja syödä aamiaista.

Tuo penkki on tiikkiä, vasta hankittu. Nyt vain annetaan sen rauhassa haalistua auringossa, tahdotaan siitä sellainen hillitty harmaa. Joku vuosi saattaa vierähtää, mutta ei sen väliä.

Tilasin itselleni Luckyn. Lehti täyttää hömppää, meikkejä, vaatteita, sen semmoista. Mutta jos vuoden lehdet saa 10 dollarilla, miksen ottaisi?

Olen hurahtanut pirtelöihin. Tehosekoittimeen mansikkaa ja tuorekurkkua (mansikkaa puolet enemmän), sekaan lorautus maitoa. Ei kaipaa sokeria. Hyvä nesteenpoistojuoma ennen armotonta Suomi-kesän herkuttelua.

Ja kun pirtelöön ei laitettu sokeria... tässä pieni sokeri pohjalle. Pihallamme on nyt myös rautasänky, johon aiomme tuunata puisen sälepohjan ja patjan päälle. Ihana päiväunipaikka! (kunhan tulee valmiiksi..)

Wandering around Julian

Mies nukkuu vielä lauantaiaamuna kun me livahdamme lasten kanssa ulos, hakemaan leipomosta aamiaista.

Leppäkertut kulkevat mukana, ja niitä kerätään matkan varrelta lisää.

Aamu on suloisen lämmin. Kävellään rauhassa ja tutkitaan nurkkia ja taloja, ei mihinkään kiirettä.

Oh mikä suloisuus on piilossa puiden takana! Kurkataan lähemmin. Tämä vaaleanpunainen unelma on sekin pieni majatalo, mutta nyt näköjään suljettu. Oi, olisikohan se myytävänä?

Piirakat ja kaakunpalat haettu, mies tulee vastaan kaupungilla. Hyppäämme kiesirattaiden kyytiin, saamme pienen ajelun maalaismaisemissa.

Heinä on jo paikoitellen tuleentunut kuumassa auringossa. Siinä on upeita kullankeltaisia sävyjä.

p.s. otin muuten talossa vähän toisenlaisen omakuvan joka löytyy sieltä toisesta blogista.

* * * *

On Saturday we snuck out of the house while hubby was still sleeping. We headed to the bakery to pick up breakfast. On the way we wandered here and there, admiring the cute Victorian houses on the way. That gorgeous pink one was a B & B, now closed. I wonder if it is for sale?

Little later we ran into hubby who looked well rested. Time to take a little ride on a horse wagon out in the country. Here and there the grass had already changed to a golden yellow, gorgeous colors.